› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 30.7.2023, 08:22

    Ei VJJ tietenkään pyri ylijäreyteen, vaan erityisesti koivuilla korostuu riittävän järeän tukin huomattavasti parempi kysyntä ja hinta. Siitä on ollut omakohtaisiakin kokemuksia jo pidemmältä ajalta. Nythän on parhaillaan erikoistilanne, jossa hoikempikin koivu viedään hyvään hintaan käsistä, mutta se on todennäköisesti ohi menevä ilmiö.

    Panu 30.7.2023, 09:09

    Aiemmassa ”Koivikon ensiharvennus 10v ikäisenä” jutussa Veli-Jussi kertoo, että tavoitteena on saada koivikon alle täystiheä kuusialikasvos. En tiedä kuinka usein heillä tämä onnistuu ilman istuttamista mutta koivikot siis kasvatetaan kaksijaksoisina ja siksi harvakaan koivikko ei ole vajaatuottoinen.

    Viimeinen harvnnus 200/ha tiheyteen voi olla kokeilemisen arvoinen koivulla ja männyllä, kuusella en sitä uskaltaisi tehdä (tuuli, aurinko, kirjanpainajat). Se tietää ennakkoraivausta ennen päätehakkuuta. Hyvällä tuurilla kuitenkin nuo 200 puuta toimivat siemenpuina ja päätehakkuussa alla on riittävän hyvä taimikko, joka pitää jotenkin saada säilymään hakkuussa. Valmiiksi 2-jaksoisessa metsässä tämä 200/ha ylispuuta on luontevampi vaihtoehto.

     

    A.Jalkanen 30.7.2023, 09:18

    Metsänhoidon suosituksissa on koivulla mainittu lopputiheydeksi 400 kpl hehtaarilla.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/myohempi-harvennus/toteutus

    Panu 30.7.2023, 10:23

    Ketjun aihe on suositusten kyseenalaistaminen. Sahalan kaksijaksoiseen kasvatukseen suositukset sanovat kuitenkin näin:

    ”Puusto voidaan harventaa ensiharvennuksessa niin, että kasvamaan jätetään 200–300 laadultaan parasta rauduskoivua”

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus/toteutus#section-403

    mehtäukko 30.7.2023, 10:29

    Korjuutoiminnassa tuo aloituksen 200 ei perustu mihinkään. ”Rahakkaana” maanomistajalle se muodostuu tietysti siksi, että joutavat koivikon korjuut eivät ainakaan vähennä katkeilleista oksista ja juuristovaurioista johtuvaa lahoa, joka koivussa leviää nopeasti. Korjattava puusto on lisäksi harvennushinnoitteista…

    A.Jalkanen 30.7.2023, 10:34

    Hyvin hoksattu Panu!

    Anton Chigurh 30.7.2023, 11:01

    <p><p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p><p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p><p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p><p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p><p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p><p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan luokkaa 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p></p>

    Anton Chigurh 30.7.2023, 11:36

    <p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p>

    <p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p>

    <p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p>

    <p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p>

    <p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p>

    <p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p>

    Panu 30.7.2023, 13:19

    Itsekin olen Veli-Jussilta täällä erinäisissä ketjuissa kysellyt laskelmia taloudellisesta kannattavuudesta. Ilman niitä väitteet ovat hataralla pohjalla.

    mehtäukko 30.7.2023, 20:09

    ”…menetelmällä voidaan lykätä kallista, työlästä ja tressaavaa uudistusta…”

    Kun laatusato on kypsynyt, tai tuuli tuivertanut, ei sadonkorjuu tai siitä uudistaminen ole koskaan olleet vastenmielisiä. Miksi olisi? On kai luonnollista pitää kehityskiertoa yllä ja harkitussa järjestyksessä korjata sato.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11