› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 30.7.2023, 05:04

    ”Ei Sahalan mailla ole juurikaan hirviä eikä kauriita”

    Tuo antaa melkoisesti mahdollisuuksia kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Osaatko sanoa, poikkeaako hirvikannan hallinnan menetelmät siellä jotenkin muista alueista ja mikä kaatolupien myöntäjän rooli siinä on? 1000 ha alue on varmaan hyvä keino saada maanomistajan tahto kuuluviin. Aivan kuten saada kaupaksi 20 m3/ha ensiharvennuskin.

    mehtäukko 30.7.2023, 05:51

    Punnittaessa yleisellä tasolla 10 vuotta /20 motin yhtälöä,  aloituksen mielipide -…”ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä..” – ei kiinnitetä mitään huomiota kasvatusvaiheen kotiutettavaan tulonmuodostukseen. Miksi tämän puunkasvatusvaiheen on oltava niin hätäinen, ettei olisi aikaa täystiheydellä varmistetulla jaksoilla tuottaa harvennuksin valikoivaa laatupuustoa?

    No sitten kuitenkin…”kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä…” !?

    Jätkä 30.7.2023, 06:28

    mehtäukko. Otit esiin sen puolen, mikä oikeasti on jäänyt Jalkaselta kokonaan huomioimatta. Eli tuolla kasvatustiheydellä kyllä saadaan ne vähäiset tungot kasvamaan hyvin, mutta ala on kuitenkin vajaatuottoinen lähes puolet ajasta. Ei päätehakkuuseen kiirehtiminen ole autuus ja onni, jos kasvatushakkuita on vain yksi kolmen asemasta ja vähäinen runkoluku antaa vähäisen määrän myyntipuuta verrattuna perinteiseen rytmitykseen.

    On myös suuri vaara, että tuotetusta höttöpuusta ei kaikki ostajat ole valmiita maksamaan korkeaa hintaa.

    Visakallo 30.7.2023, 07:19

    Tulevaisuutta ei kukaan varmaksi tiedä, mutta viime vuosikymmenet on kyllä ollut se tilanne, että höttöpuulla on metsänomistaja käytännössä tienannut kaikkein paraiten. Kun tulee nopeasti paljon motteja ja vieläpä korkeammalla mottihinnalla kuin hitaammin kasvaneista puista, niin kyllä siinä on kannattavuus ihan väkisinkin noussut. Tämä siis kuusella, ja jopa osittain männylläkin. Siellä kun haetaan keveyttä ja parempia U-arvoja. Koivun puuaineksen kovuuteenhan nopea kasvu ei juurikaan vaikuta.

    mehtäukko 30.7.2023, 07:38

    Laatu on kyllä tähän saakka tarkoittanut, että pölkyssä ei saa olla liikaa esim. lenkoutta, monivääryyttä, lahoa,värivikoja, haaroja. Koskee niin kuitu-, kuin tukkipuutakin. Näitä vikoja metsästetään pois harvennuksissa. Nopeakasvuisuus ei ole ollut myrkkyä ja siihen VJJ jos kuka pyrkimällä pyrkii kokonaissaannon kustannuksella.

    En ymmärrä tätä.

    Visakallo 30.7.2023, 07:45

    VJJ ymmärtääkseni hakee nopeuden ja mottimäärä optimaalista suhdetta samalla, kun hakee myös alakerran hyvää taimettumista. Aivan mielenkiintoisi projekteja hänellä. Älkäämme suoralta kädeltä tyrmätkö niitä.

    A.Jalkanen 30.7.2023, 07:50

    Olen samaa mieltä siitä että runkolukua ei voida vetää hirveän alas puuntuotoksen kärsimättä. Toisaalta mietin olisiko varttuneiden kasvatusmetsien kasvu pidettävissä parempana vielä 2. harvennuksen jälkeisessä ikävaiheessa alentamalla runkolukuja reippaammin hiukan aiemmin.

    Kuinka paljon reippaammin? Luulisi että se vanha sääntö koskien latvuksen pituutta eri puulajeilla pätisi edelleen. Ensiharvennusvaihessa latvuksen sopiva pituus on sanottu olevan vähän yli puolet puun pituudesta kuusella ja vähän alle puolikkaan männyllä ja koivullla.

    Latvus karsiutuu alapäässä ja kasvaa yläpäässä koko puun elinajan ja karsiutumista säädellään tiheydellä. Puulajijakauma vaikuttaa sekametsässä myös valon määrään latvuksessa. Tämä voi olla yksi sekametsän kasvuetu muiden ohella. Harvennus on puun latvuksen ja juuriston hoitoa.

    mehtäukko 30.7.2023, 07:51

    Hakee mitä hakee, mutta ulostulot ovat ristiriitaisia…” kierto-aikaa jatkaa toisesta päästä vuosikymmeniä..”  ?!

    A.Jalkanen 30.7.2023, 07:57

    Tuo ”vuosikymmeniä” tarkoittaa että yksittäisen puun kasvu ei aina hiivu vanhempanakaan, jos siinä on elinvoimainen latvus ja juuret. Kannattaako edelleen kasvatus, sen saa jokainen päättää itse. Sopiva määrä puita hehtaarilla on kompromissi.

    Onneksi nykyään ei ole enää pakko noudattaa suosituksia vaan voi juurikin tehdä kokeiluja joiden pohjalta huomataan uusia mahdollisuuksia. Metsän tuhojen kestävyys voi olla tulevassa ilmastossa hyvinkin tärkeä asia ja siinä terve elinvoimainen puusto on paalupaikalla.

    mehtäukko 30.7.2023, 08:17

    Mikä ”järki” on kasvattaa VJJ metodilla paniikissa nuorta metsää harvassa, ja kuitenkin ”kierto-aikaa jatkaen vuosikymmeniä toiselle vuosisadalle” korjata ylijäreitä mötkyjä, jotka eivät kelpaa edes normaaliin myyntiin sahoille??

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 … 9 10 11