› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 29.7.2023, 18:10

    70-luvulla tuli täälläpäin 85 mm vettä yhden illan ja yön aikana. Meikäläisenkin suopellot olivat silloin kokonaan veden alla, ja teitä joutui korjailemaan useasta kohtaa. 2004 tuli vettä 70 mm muutamassa tunnissa. Silloin näki vettä sellaisissakin paikoissa joissa sitä ei oltu ennen nähty. Kymmenen vuotta sitten oli myös samantapainen kovempi sade. Jyväskylä on nyt ollut aika sateinen paikka.

    narisija 29.7.2023, 18:31

    Lähipiirissä n.10ha 2-3metristä mäntytaimikkoa hyvällä hirvialueella, nyt olisi helppo tehdä taimikon hoito, hirvikarjan vuoksi ei arvaa vielä viedä sahaa alueelle.

    Toisaalta hirvet näkyy harventelevan, näyttää kuitenki, ettei niillä ole mitään käsitystä omistajille sopivasta tiheydestä.

    mehtäukko 29.7.2023, 18:41

    Postauksiini 11:44 ja 12:35 viitaten aloituksen lukemiin harvennettaessa asia pitäisi aina sopia kirjallisesti korjuurintamalla, jos mo on sellaiseen kallistumassa. Omissa metsissään voi tehdä sitten miten lystää.

    Loppuisi siinä ainakin foorumilla nähty motkotus ajo-urien syömästä kasvutappioistakin…

    suorittava porras 29.7.2023, 18:45

    Gla voi tutustua uutisiin Jyväskylän ympäristön sateista  . 100 milliä neliölle vuorokaudessa tekee mielestäni kymmenen ämpärillistä. Yhtään en lukua ihmettele ,kun ajoin eilen kahteen kertaan Jyväskylän ja Äänekosken välin kaatosateessa.

    Se juurten kehitys alkaa jo taimivaiheessa . Ylitiheys on erityisen paha asia siinä vaiheessa . Puut kasvavat riukuuntuessaan huomattavasti enemmän pituutta verrattuna siihen ,mikä on juurten pitovoima. Myöhemminkään tilanne ei korjaannu. Lopputulos ilmenee viimeistään harvennuksen jälkeen. Sitten on helppoa syytellä harvennusta ,vaikka syy puiden kaatuilemiseen löytyy liiasta tiheydestä taimikkovaiheessa ja vajavaisesti kehittyneistä juurista. Toispuoleisuus on erityisen kohtalokasta.

    Nostokoukku 29.7.2023, 19:32

    Visa. Olisikohan se sadekesä ollut-74. Olin ensimmäistä kertaa turvesuolla kesätöissä. Tuli seurattua säätä tarkasti, kun tuntui että aina vain satoi. Juhannuksesta heinäkuun loppuun oli kolme täysin sateetonta vuorokautta. Joka paikka oli täynnä vettä, enemmän kuin kevättulvissa.

    Gla 29.7.2023, 20:53

    Tiedän kyllä, mitä tiheässä kasvatus juuristolle ja rungolle tekee. Mielenkiinnolla jään odottelemaan, jos Sahalan sorkkaeläintilanteesta saadaan lisätietoa. Antonin juttujen mukaan hirvikanta taisi olla hoidettu mallikkaasti. Ja peurakantahan tuolla seudulla yleisesti ottaen on jotain 5% täkäläisestä.

     

    Visakallo 29.7.2023, 20:56

    Pitää Nostokoukku tarkistaa se vuosi säähavaintokirjoista. Täällä se kova sade täytyi olla aikaisintaan vuonna 1976, koska minulla oli jo ajokortti ja olin autolla liikkeellä sinä yönä.

    suorittava porras 29.7.2023, 21:08

    Inttikesä 1974 oli hyvin sateinen . Heinät seipäällä vielä elokuussa ja iso osa sadosta pilaantui. Ennen jussia oli helteet ,mutta sitten satoi koko loppukesän. Eilisen ”vuodatukseen” verrattava tilanne oli 29.7. 1977. Vettä tuli kaatamalla Jyväskylän tienoolla ja entisen kotipaikkani tie kapeni reippaasti veden viedessä puolet tiestä mennessään. Samoin näkyi käyneen kuvien perusteellä viime yön aikana. Monet pikkutiet ovat lähistöllä kokonaan poikki. Metsätuhoja voi vain arvailla.

     

    A.Jalkanen 29.7.2023, 21:13

    Ei Sahalan mailla ole juurikaan hirviä eikä kauriita.

    Omatunto 29.7.2023, 21:21

    Menee nämä velijussin touhut samaan kategoriaan antonin myyrähouruilujen kanssa. Tutkimustieto puuttuu täysin. Ihan eka kysymys voisi olla, mikähän puulaji on kyseessä?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11