› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 29.7.2023, 13:20

    Kyllä sitä lehtipuuta syntyy taimikkoon naapurikuvioiden siementämänä ja usein myös viimeisen ennakkoraivauksen tai hakkuun jälkeisen raivauksen kantovesoista.

    Lehtipuun poisto kokonaan ei muutenkaan ole oikein nykypäivää. FSC vaatii sitä ja ainakin kuusikon totaalituhoriskiä on järkevää vähentää sekapuustolla.

    Istutustiheyksistä voi kyllä tinkiä reippaastikin, luontaista syntyy yleensä tarpeeksi ja koivua havupuun seasta voi sitten vähentää harvennuksissa, ainakin tällä hetkellä hyvään hintaan.

    A.Jalkanen 29.7.2023, 14:16

    Ensiharvennuksia on moitittu jo liian harvoiksi. Jos muutetaan suosituksia pienempien runkolukujen suuntaan, niin sitten ollaan taas suosituksissa. Ne vähät rungot pitää sitten olla järeitä ja hyviä latvuksiltaan eikä pajunvitsoja.

    Panu 29.7.2023, 14:26

    Harvennusmalleja muuten uudistetaan parhaillaan. Nyt sinne voi arpoa koron kolmesta vaihtoehdosta. Runkolukuja ei ainkaan vielä beta-versiossa ole vaan PPA:

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Gla 29.7.2023, 14:27

    Suorittava: ”Minäkin olen sitä mieltä ,että istutustiheyksistä voi tinkiä ,samoin ”varapuiden ” määrästä ,joista viimeksimainittuja on monesti vähintäänkin puolet taimien määrästä ja tämä vielä varsinaisen taimikon suositustiheyden lisäksi.”

    Jos puustoa on taimikonharvennuksen jälkeen esim. 1800 + varalla 900, ei puhuta enää varapuustosta, vaan jostain muusta. Hirvieläimiltä karkuunkasvatusvaiheessa pidän kyllä varapuustoa mahdollisimman paljon. Paitsi tietysti kuusikossa.

     

    Visakallo 29.7.2023, 15:38

    En tiedä johtuuko silmistä, mutta äärimmäisen harvoin näkee liian harvaksi hakattuja metsiä, tosin täälläpäin ei jk olekaan muodissa.

    Gla 29.7.2023, 16:56

    Koivusta ja miksei myös männystä ja niiden varapuista puheen ollen, millainen on sorkkaeläinkanta kartanon mailla?

    Täällä on hirviä n. 3/1000 ja peuroja n. 30/1000. Jälkimmäinen on tosin varovainen arvio. Juurihan peurojen määrä nousi ahkerasta metsästyksestä huolimatta, kun otettiin käyttöön uusi laskentamalli. Mahtaako sekään kertoa totuutta, kun peilaa asiaa kaatojen määrään.

    Joku metsästystä harjoittava riskin vähättelijä neuvoo kasvattamaan koivikot todella tiheinä, jolloin särkymävaraa on. Käytännössä tuo edellyttää luontaista uudistamista. Istutus, millä tiheydellä tahansa, on tämän ideologian mukaan tuhoon tuomittu menetelmä.

    Koivikon raivaus voidaan tehdä n. 4-5 metrissä, jolloin tuhoriski alkaa olla ohi.

     

    suorittava porras 29.7.2023, 16:58

    Kyllähän se jälki harvalta äkkinäisestä näyttää ,kun ennakkoraivauksessa poistetaan kymmenentuhatta aluskasvosräippää ja tehdään vielä harvennus päälle.

    Varapuut hidastavat varsinaisen taimikon kehitystä ja tämän vuoksi pitävät taimikot pidempään alttiina mahdollisille tuhoille. Ylitiheydestä aiheutuvat kasvun ja laadun menetykset ovat yleisellä tasolla paljon suurempi uhka ,kun hirvieläimet. Jos vielä märkä lumi yllättää tiheikön ,on käsillä helposti täystuho. Liian tiheässä kasvaneet puut ovat myrskyriskin suhteen pahimmassa vaarassa heikon ja monesti toispuolisen juuristonsa takia. Kun poistat lähekkäin kasvaneista puista toisen , kaatuu toinenkin pian perässä. Suoja tuulelta poistuu juuri siltä puolelta ,jossa juuret ovat heikommat ja vastaavasti toispuoliset oksat vielä kasvattavat taakkaa rungon väärällä puolella.

    Tämä viikonloppu näyttää ,miten liian tiheässä kasvaneet koivut selviytyvät sateesta ja tuulesta. Ovat nimittäin ensimmäisenä rähmällään , kun tuulee ja sataa yhtä aikaa.

    Gla 29.7.2023, 17:01

    En kyllä ole vielä taimikossa tuulituhoja nähnyt. Sen sijaan olen nähnyt, miten keväällä istutetut koivut syödään juhannuksena. Ei ollut kasvu vielä palstan kovimpien tuottajien mukaista. Oma vika.

    suorittava porras 29.7.2023, 17:12

    Vilkaise Iltalehdestä ,mitä on tapahtunut koivuille ,kun sataa vettä kymmenen ämpärillistä neliölle ja pikkuisen tuulee. Kyseiset näkymät yleistyvät ilmaston lämmetessä ja siihen kannattaa varautua. Varapuut eivät ole ratkaisu.

    Taisi muuten kuvan perusteella vedenpaisumus liipata liki Jalkasenkin tiluksia. Varmaan mieluusti kertoo ,mitkä olivat seuraukset.

    Gla 29.7.2023, 17:31

    Jutut menee aina vaan hurjemmiksi, jos kuvien koivut oli taimikkoa. Miltä kasvatusmetsä mahtaa näyttää.

    Täällä on pienellä alueella satanut tuollaisia määriä viimeksi 30 vuotta sitten. Itse panostan taimikoissa enemmän hirvieläintuhojen välttämiseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11