› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 3.8.2023, 06:10

    Aloituksen ”Mikä on järkevin harvennustiheys?”

    Se on edelleenkin maan maksimaalista kasvukykyä täystiheydellä hyödyntävä malli. Runkolukua säädellään taimikoista alkaen laatua vaalien, jossa elävän latvuksen osuudesta huolehditaan riittävin harvennuksin.

    Runkojen loppulaadulla ja tuottavalla max- lukumäärällä on peri-aatteessa parempi kokonaistuotto ja riskinsieto ”harveikkoihin” nähden. Hiilensidontakin puolustaa myös ko. toteutusta.

    Visakallo 3.8.2023, 06:30

    Ensi viikolla niitä ”harveikkoja” sitten koetellaan, toki voi siinä mennä kumoon paljon vauraampiakin metsiä. Nyt ei auta muu kuin hartaasti toivoa, että sääennusteet olisivat mahdollisimman vääriä.

    mehtäukko 3.8.2023, 07:07

    Kysymys on myös siitä, miksi ottaa tietoista riskiä?

    Tähän voi käydä esimerkistä tämä: asunto-auton täyskaskoon saa (ja otin) halutessaan pienestä lisähinnasta lasiturvan. Viime kesänä kivi sitten tuli asfaltilla kohtaavan auton sinkauksesta. Lasi meni uusiksi, hintalappu 4370 €…Mikä on järkevin…

    A.Jalkanen 3.8.2023, 09:14

    Riskien sieto ja harvennusten taloudellinen toteutus puoltaa hieman entistä harvempia kasvatustiheyksiä. Saadaan hieman vähemmän puuta kuin maksimaalisella tiheydellä, mutta harvennuksia tarvitaan vähemmän. Vrt. Visakallon kuusikko aukkoketjussa ja VJJ:n koivikot. Harvennus 10 vuoden välein ei välttämättä puunkorjuun logistiikan järkevintä käyttöä, 15-20 vuoden välein harventaminen riittäisi.

    mehtäukko 3.8.2023, 10:09

    N. 15 vuoden harvennusväli osuukin, mutta se olekaan pää-asia. Kunnollisesti alusta alkaen hoidettuna, sekä riittävästi kerrallaan harventaen, puilla on tilaisuus lihoa…

    Panu 3.8.2023, 10:57

    Puuston kannalta parasta olisi harventaa joka vuosi. Siis jos ei olisi mitään riskiä mistään korjuuvaurioista. Koska kertymä olisi olematon niin käytönnässä tätä voi harjoittaa vain itse jollain polttopuukuviolla.

    Visakallo 3.8.2023, 13:43

    A.J. ”Harvennus 10 vuoden välein ei välttämättä puunkorjuun logistiikan järkevintä käyttöä, 15-20 vuoden välein harventaminen riittäisi.”

    Tämä riippuu täysin maapohjan tuottokyvystä, puulajista, ja ennen kaikkea kasvatettavien puiden kasvukunnosta. Erittäin harvoin näkee liian aikaisin harvennettuja kohteita, mutta liian myöhään tehtyjä todella paljon. Yksi ainoa myöhästynyt harvennus romuttaa metsikön parhaan tuoton kieroajan loppuun asti ja siirtää päätehakkuuta eteenpäin.

    Nostokoukku 3.8.2023, 14:12

    Visan kanssa samaa mieltä. Esimerkki: 80-luvun alkupuolella tulivat ensiharvennusvaiheeseen ensimmäiset avojuurisilla taimilla auranpalteeseen istutetut männiköt. Oli mutkaa, kaksihaaraista ja oksikasta susipuuta. Työnantajallani niitä oli paljon. Metsurityönä harvennettiin, työohjeena oli laatuharvennus. Hakkuu tehtiin n. kymmenmetrisenä, pari kolmemetristä kuitupölkkyä tuli rungostaan. Ja nuoreikoiden laatu parani. Tuli konekorjuun aika. Ehdoton käsky oli, että ensiharvennuksiin otettiin vain kuvioita joiden valtapituus oli 14 metriä. Pyrittiin lisäämään konekorjuun tuottavuutta. Tuossa valtapituudessa ns. susipuut ovat vallanneet jo kasvutilansa , valintaa ei oikein enää pysty tekemään. Latvaltaan toispuoleisia ja kasvuasennoltaan vinoja kasvukykynsä menettäneitä runkoja on turha jättää lumen ja myrskyn katkottavaksi ja kaadettavaksi. Ensiharvennukset alkoivat menemään harvahkoiksi, ainakin taulukoiden mukaan. Toinen harvennus meni pinoon jo ensimmäisessä harvennuksessa. Kasvamaan jäi huonolaatuisia runkoja ja kiertoajan kokonaistuoton kannalta liian vähän.

    mehtäukko 3.8.2023, 14:30

    Kait nyt yli 40- een vuoteen on viisastuttu, vai onko? Avojuurisia ei ole ollut siitä asti edes olemassa, ja rehevään maahan pakko-istutus päättyi! Tuo on nyt vähän eri asiaa, josta on keskusteltu…

    Nostokoukku 3.8.2023, 14:43

    Avojuurisia ei toki enää ole, mutta samat lainalaisuudet pätevät metsässä edelleen. Otin vain kantaa Visan mielipiteeseen oikeasta harvennusajankohdasta esimerkin kautta. Onko jotain opittu? Metsäkeskuksen kontrollimittauksista ja Suorittavan käytännön hakkuukokemuksista sen voi päätellä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11