Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • jees h-valta

    Tolopalla meni sitten harvennuskuitu halvalla kun ei malta teitä tehdä lähikilsoillekkaan. Kyllä siinä sitten noin käy. Minulla taas harvennus oli tuottoisin koska muu hakkuu meni lähes tien teon kusteihin mutta tulevistakin harvennuksista on nyt odotettavissa samalta metsältä rahaa kyllä. Tämä ylispuuhakkuu nimittäin jätti kuitenkin valmiin kuusimetsän jälkeensä ja sen harvennusajankohtaa käydään oston kanssa kevään mittaan säätämässä. Jätin hiukan päätehakkuutakin vielä että saa täkyä tuleviin kauppoihin.

    Tolopainen

    Ylispuita olen poistellut syksystä saakka ja kyllä nuo koivut ehtivät kuusenlatvoja tuhota. MHY:n raudukset, joita jätetty liikaa edellisessä harvennuksessa. Koivut aiheuttaa metsissä nykyisin paljon enemmän laatutappioita kuin hirvet.

    Jovain

    Niinhän tuon luulisi, että rahaa jää puunhintaan, kun on kahdenkertaista perintääkin, ensin puunhinnasta ja sitten lopputuotteesta. Vaan kun ei jää. On siinä hiekkalaatikolla peuhaajia ja perinnönjakajia.

    A.Jalkanen

    Reijo Karhisen selvitystä ruokasektorin tuottajien talouden kohentamisesta voi lukea puuntuottamisen kannalta. Yksi ehdotus oli sama kuin minun: alkutuottajan ääni enemmän kuuluviin jalostusketjussa joka on suurelta osin tuottajien omistuksessa. Keskustelun aihe on herkkä näin kartellikäräjien jälkeen. Sillä uhallakin kysyn: onko mikään muuttunut?

    Tolopainen

    Mikä siellä ruokaketjussa on ongelmana, Suomessa on esim. Euroopan korkein maidon tuottajahinta. Suurtilat kannattavat hyvin, mutta pienet parsinavetat joudutaan laittamaan kiinni. Kannattavaisuusongelma on tiloilla, jotka joutuvat muutenkin lopettamaan. Teurastamot eivät enää kannata kun eivät voi viedä lihaa Venäjälle, vaan lihaa on yllmäärin markkinoilla ja hinta laskee. Maatalouden pahin ongelma Euroopassa on ylituotanto ja menekkivaikeudet. Tiloilla on nyt esim. tuhansia lampaita, joita ei voida teurastaa kun varastot  on täynnä lihaa.

    Metsäpuolella on aivan sama ongelma, puuta on liikaa koko ajan ja ylitarjonta painaa aina hinnat alas.

    Puuki

    Halvallahan se aina menee. Se on tuo puun hinta ,kuin työntekijän palkka. Jos ne molemmat vaikka kaksinkertaistettaisiin kerralla, voisi vuosi pari mennä narisematta. Kohta alkaisi sama valitus uudelleen, molemmissa.

    Voisihan se olla noinkin kun nykyään on tavallista olla tyytyväinen mihinkään.  Mutta jos verrataan keskimääräistä palkkakehitystä puun hinnan muuttumisen kanssa, niin iso ero niillä on ollut.     Mediaanipalkka taitaa olla n. 3400 €/kk.  Se oli esim. v. -85 n. 1800 € nykyrahaksi muutettuna. Silloin kuitupuun hinta oli ostovoimaltaan n. 20-30 € harvennuksiltakin. 2000-luvun alussakin esim. ku-kuitupuun hinta oli päätehakkuilla melko pohjoisessakin 22,50 € motilta.  Nyt se kävi korkeimmillaan E-Suomessa suunnilleen samoissa nimelliseltä hinnaltaan. Eli reaalihinta edelleen n. 25 % alle vuosituhannen alun hinnan.

    Tilannetta tasoittaa hieman parantunut puun kasvu ; toisaalta mh-kulut on korkeammat kuin ennen.

     

    Apli

    Uusia sellutehtaita odotetaan.. mitään ei vaan ole kuulunut, jospa kuuluisi tänä vuonna? Kilpailua lisää sitä tarvitaan.

    Tolopainen

    Suomeen ei enää rakenna uusia tehtaita kuin ML, se kannattaa ottaa myös huomioon kun tekee puukauppaa. UPM ja Enska ovat n.70% ulkomaisessa omistuksessa, niiden investointipäätöksiä ei tehdä suomalaisen puuntuottajan näkökulmasta. Niissä määrää suurpääoma.

    Metsänmies

    Tolopainen tuolla aiemmassa kommentissaan puhuu asiaa. Jos on ylituotantoa,alalla kuin alalla, hinnat pysyvät alhaalla. Markkinat päättävät tuotteen hinnan.

    puunhalaaja

    Tolopainen tuolla aiemmassa kommentissaan puhuu asiaa. Jos on ylituotantoa,alalla kuin alalla, hinnat pysyvät alhaalla. Markkinat päättävät tuotteen hinnan.

    Tämän takia lisääntynyt puunhalailu ja jatkuvan kasvatuksen parissa puuhastelu voi olla oikein hyvä asia järkiperäisille puuntuottajille: Kun markkinoilla on vähemmän tarjontaa, nousee oman tuotteen hinta. Sama juttu metsähallituksen kanssa, jos sen tulostavoite saataisiin roimasti laskemaan, tulisi markkinoille vähemmän puuta. Pitäisi myös pystyä juonimaan luontoväen kanssa asiat niin, että venäläiseen puuhun ei kukaan ostaja tohtisi koskea.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 876)