Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • sitolkka

    Kossupullon hinnasta alkoholiveron osuus on n.83%. Että eiköhän siinä jo ole tarpeeksi. On maita, joissa saa vaikka keskellä yötä pullon viinaa huoltoasemalta muutamalla eurolla tai sitä vastaavalla summalla.

    puunhalaaja

    En harrasta noin halpoja juomia, konjakkia ja wiskiä tulee tuotua etelästä. Latviaan tuskin viitsin lähteä viinaksien takia ja eihän siellä ole mitään.

     

    Ihan ok periaate, ei siinä mitään. Mutta jos nyt sinä tai joku muu Latviaan eksyy, niin muistakaa tutustua Cesuun: https://en.wikipedia.org/wiki/C%C4%93su_Alus Baltian ja pohjoismaiden vanhin panimo, suomalaisten omistuksessa, mutta eipä saa Suomesta ostettua! Olen kysellyt alkosta asiasta, mutta ihmeen nihkeää on ollut.

    Toinen kokonaisedullinen vinkki oluen ystäville on oman kaupan omistavan pienpanimon osakkeen ostaminen. Olen kuitannut osakkeen hinnan moneen kertaan kantaessani Pyynikin käsityöläispanimon kaupasta kotiin osakashintaisia olutlaatikoita.

    Visakallo

    Siguldan kaupunki keskellä Latviaa on oikein miellyttävä paikka vaikka koko perheelle. Voi harrastaa monipuolista liikuntaa ympäri vuoden, sekä retkeillä upeissa maisemissa. Löytyy mm. aikamoinen kelkkaratakin. Kesällähän siellä oli suunnistuskisatkin, joita seurasin Suomen tv:stä. Jurmalan kuuluisat hiekkarannatkin kannattaa myös edes kerran kokea.

    sitolkka

    Joka maasta löytyy jotain hyvää ja mielenkiintoista. Matkailkaa enemmän kotimaassa, ettei kaikki rahat mene maailmalle.

    Visakallo

    Neuvostoaikaiset Viroon ja Latviaan sijoitetut ydinasetukikohdat ja ohjusten laukaisualustat vetävät aika hiljaiseksi. Oli melkoinen ristiriita sen ajan puheiden ja tekojen välillä. ”Itämeri-Rauhanmeri” ja ”Ydinaseeton Pohjola” oli meillä Suomessa aikamoisia hokemia vielä 80-luvun puolellakin. Joku saattoi jopa niihin vähän aikaa uskoakin.

    mehtäukko

    Vierailut Latviankaan pontikkatehtaissa ei taida hilata kuitupuun hintoja. Mehtäukko kun ei ole koskaan sotkeutunut päihdyttäviin aineisiin, ”puun hintana” se ollee melkoinen potti?

    Tolopainen

    Kyllä se vain taas on todettava, että halvalla meni harvennuskuitu. Mutta kun olen noita harvennuksia itsekin tehnyt ja kun katsoo maastoa ja ajomatkaa, ei  tule urakoitsijallekaan rahat kovin helposti. Takavuosina ei tuollaisesta kohteesta saanut edes tarjousta. Nyt se on myytävä, kun harvennus on ajankohtainen kauppa käy ja pääomabonus ja hintatakuu nostaa kuitenkin hinnan siedettäväksi.

    Metsänmies

    Halvallahan se aina menee. Se on tuo puun hinta ,kuin työntekijän palkka. Jos ne molemmat vaikka kaksinkertaistettaisiin kerralla, voisi vuosi pari mennä narisematta. Kohta alkaisi sama valitus uudelleen, molemmissa.

    pihkatappi

    Saatan kuvitella, että kun latvian viinaksia on pakettiauto puolillaan, niin jos matkalla jaetaan ilmaisia muoviämpäreitä, tuo auto pysähtyy takuulla. Säästyneet rahat laitetaan veikkauksen erilaisiin tuotteisiin.

    Tainut puhdistaa lopultakin puut näillä perillä. Lunta on varmaan metsän sisälläkin lähes polveen asti, mutta eiköhän se ole laitettava taas saha käyntiin. Saa ehkä niitä MGn osuuksiakin vielä, ennenkö Jesse vie loput, sisäpiiriläisten liikkeitä kannattaa peesata.

    Tolopainen

    Enhän minä tietenkään valita puunhinnasta, sehän merkitsee vain sitä että saa perintömetsistä hiukan vähemmän ja ML saa sijoitusrahaa vähemmän. Ennemmän saisi jos maksaisi paremmin.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 876)