Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jean S

    Musta miäs: Olisko mitään mutua siitä, milloin perittävä on kuollut?

    Muut: Muistuttaisin kilpailuviraston ja -lakien suhteen siitä, että peruslähtökohta on näissä aika usein, että myyjä on roisto ja ostaja on kärsijä. Jotta asia siis kiinnostaisi, pitäisi vessapaperin hinnan olla liian korkea.

    Lisäksi muistutan siitä, että virasto on aika tarkka siitä, että heidän toimintansa perustuu lakiin ja he eivät voi astua oman valtapiirinsä ulkopuolelle.

    Yritän päästä Mhy Österbottenin jäseneksi, katsotaan, seuraako siitä jotain hyvää kuitupuun kannalta.

    Jovain

    Tuohon tuontipuun hintaan. Tuskin teollisuus harrastaa hyväntekeväisyyttä rajalla, kun ei harrasta sitä kotimaassakaan. Roplema on ennemmin kotimaassa ja puunhinnan muodostumisessa, kuin myös kotimaisen kuitupuun  olemattomassa hinnassa. Olisi aika herätä jo todellisuuteen. Eihän puun hinnankaan muodostuminen ole julkista tietoa, vaikka puun hintataulukoita käytetäänkin.

    Tolopainen

    Puunhinta muodostuu markkinoilla. Kun kuitupuuta on tarjolla ylimäärin teollisuus ei maksa siitä yhtään enempää kuin millä hinnalla metsänomistajat sitä suostuvat myymään. Ongelmahan tässä on että on vaikea myydä harvennusleimikoita hankalilta korjuualueilta edes etelä-Suomesta, Harjavallassakin joutuu tekemään autotien palstalle  ennen kuin yhtiö suostuu tekemään hakkuun. Meillä on jo talousmetsia paljon nolla alueella, josta ensiharvennuksia ei saa myydyksi millään hinnalla, vaan hakkuista  joutusi maksamaan ilman Kemeraa. Kemeroiden poisto johtais vain harvennusten loppumiseen noilta alueilta kokonaan ei puunhinnan nousuun.

    A.Jalkanen

    Missä nämä nolla-alueet ovat? Kaukana käyttäjistä vai kaukana rekalla ajettavasta tiestä?

    Metsänmies

    Tolopainen liioittelee. Noita mainitsemiasi tapauksia voi olla vain yksittäisiä. Ehkä jossain Lapin perukoilla. Harvennuhakkuut joutuu jokatapauksessa tekemään, muuten ei synny arvopuuta, tai se ainakiin hidastuu….

    Tolopainen

    Niitä on kaikkialla Suomessa ojitettujen rämeiden ensiharvennukset on jääneet pahasti rästiin, meillä saattaa olla jo viisikin sellaista talvea peräkkäin,  että maassa ei ole routaa. Selluyhtiöt eivät noita osta, takavuosina ostettiin Kemera tuilla haketuspuuksi, mutta sen markkinat ovat nykyisin olemattomat ja kantohinta nollan lähellä. Kaikki energiapuu pitäisi saada ilmaiseksi.

    mehtäukko

    Jahas. Ei ole tainnu viisasten kiveä löytynyt, mikä kuitupuun hinnan nostaisi. Se, että metsät kasvaa ja kuitupuutakin on paljon tarjolla, on monesti mainittu syy vallitsevaan tasoon. Ja sen suhteen muutosta ei taida tulla pitkään aikaan?

    Eli kyllä mo:n on vaan omat toimensa tehtävä ”viimesen piälle”…

    Jean S

    Viimeisen päälle ei kannata missään nimessä tehdä, se maksaa ihan liikaa saavutettuun hyötyyn nähden. Kyse on kilpailuttamisesta: se saa myydyksi puunsa, joka antaa ne halvimmalla suhteessa niiden paksuuteen, tiheyteen ja sijaintiin. Odotellaan nyt, että joku perustaa MetsäTavastian, tai sitten pitää perustaa itse. Liikatarjontaan ei auta mikää muu kuin se, että puuvirrat ohjautuvat johonkin muuhun maahan tai että huomattavia määriä metsiä suojeltaisiin niin, että tarjonta heikkenisi.

    A.Jalkanen

    Ainut varma keino olisi metsänomistajien osuuskunta, joka alkaisi pyörittää sellutehdasta, mutta sellaisen pystyttäminen vaatii isoja pääomia. Jos olisin Metsäliiton valtuutettu, niin ainakin vähän narisisin tuosta kuitupuun hinnasta. Jos siellä syntyisi konsensus että hintoja pitäisi nostaa, muut joutuisivat seuraamaan perässä.

    Kuitupuunkasvattaja

    Sulfaattiselluntuotanto ja muu haihattelu kannattaa pikkuosuuskunnissa unohtaa heti. Sellulla saisi tietenkin nyt rahaa, mutta investointina utopistinen. Huomattavasti varmempi keino olisi metsänomistajien osuuskunta, joka:

    – toteuttaisi kuitupuun yhteismyyntejä

    – tekisi kuitupuulla vientikauppaa, toimituskauppaa Itämeren alueen sellutehtaille. Erityisesti Ruotsiin

    – tuotteistaisi kuitupuuta uusiin käyttökohteisiin (mm. rakentamisen käyttökohteet, liimapuut, uudet liimattomat ja naulattomat ratkaisut)

    – mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistus kuitupuusta (siinä vaiheessa kun pääomaa on kertynyt riittävästi)

     

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 876)