Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • derHorst

    Metsiä ostavat kai lapsuustaustan maaseudulla omaavat eläkeläiset tai eläkeikää lähestyvät. Kolmi-nelikymppisiä täydellisen kaupunkilaistaustan omaavia ei taida kuitenkaan paljon olla. Ja viimeksi mainittuja tulevat ostajat ovat, jos niitä ylipäätään on.

    Ja sitten on rahastot, jotka kyllä hiipuvat korkojen noustessa. Niillähän päätoimiala on rahasto-osuuksien myynti, ei itse metsätalous.

    Mutta isossa kuvassa veikkaan metsän kauppamäärien vähenemistä tulevaisuudessa. Ja hintojen hiipumista kohti järkevää tuottoarvoa. Metsät keskittyvät pikku hiljaa jollekin taholle. Ja perintönä ne tietysti kulkevat aikansa, kunnes muutaman kaupunkilaissukupolven jälkeen kiinnostus hiipuu.

    Metsäkupsa

    Metsämaan valmistus on käytännössä lopetettu,joten siinä yksi osatekijä hintakehitykseen.Ostajia on liikaa tarjontaan nähden ja samalla tilojen markkinointi on tehokasta,hintoja nostattavaa tarjouskauppaa.Oma näkemykseni on,että hintojen nousu pakosta loppuu,mutten usko hintojen suuremmin laskevankaan.Löysää rahaa löytyy sen verran,että muutaman sadanmiljoonan metsätilamarkkinoilla ostajia piisaa.Metsästä ei mene yhtiövastikkeita ja korjausvelkakin tuntematon.

    sitolkka

    Korjausvelkaa vastaavia kuluja kyllä on. Ojitukset ja tiestö ainakin. Näillä hinnoilla kun ostaa, niin vaikea on nähdä sijoitusta kannattavana.

    sitolkka

    Pudottaisiko kiinteistövero hinnat järkevälle tasolle?

    Visakallo

    12% suomalaisista on metsänomistajia. Lukuna se ei ole kovinkaan iso, jos  verrataan sitä muiden omaisuuserien yleisyyteen. Se puoltaisi metsänomistajien määrän lisääntymistä edelleen, mutta monet seikat vaikuttavat toiseen suuntaan. Yleinen kehitys ja lainsäädäntö johtavat omistuksen keskittymisen suuntaan. Lähes kaikki puolueet toimivat käytännössä niin, että omistus keskittyisi, vaikka toista puhutaan.

    Metsäkupsa

    Sitolkan kysymykseen kiinteistöverosta,vastaus on kyllä.Tarpeiksi iso ”kulakkimaksu” sai tilatarjonnan ostajan markkinoiksi.Itse olen rakennuttanut mittavan tieverkoston ja murskettakin vuosittain kymmeniä kuormia ajattanut,katson sen tilan parantamistoimiksi,en varsinaisesti korjausvelaksi.Naapurit eivät ole teihinsä satsanneet ja näkyyhän ne puut sieltäkin lähtevän.Firma ensin vähän mutkia ja kääntöpaikkaa hiukan entraa,ei sitten muuta.

    A.Jalkanen

    Jyrki Ketola muistuttaa Metsämakasiinissa, että tien rakentaminen on kannattava hanke, jos leimikon metsäkuljetusmatkan saa sen avulla lyhentymään ja jos tien vaikutuspiirissä on runsaasti puuta. Kaupan kantohinta nousee ainakin rakennuskustannusten verran. Rekalle on tehtävä kunnon kääntöpaikka.

    Visakallo

    Vielä jos tien avulla saadaan leimikoita muutettua kesäkorjuukelpoisiksi, tiehanke voi olla hyvinkin kannattava.

    Musta miäs

    Erilaiset säätiöt ja niin kuin mainittiinkin pankkien rahastot ostavat isojakin tilakokonaisuuksia. Upm möi tiloja viime vuosina mutta nyt on myynti hyvin vähäistä jos ollenkaan. Tornator osti pari vuotta sitten n 25 000 ha metsiä Upm:ltä ja viime vuonna Vapolta yli 5000 ha ja paljon myös yksityisiltä varsinkin liiketoiminta-alueeltaan Itä-ja Kaakkois- sekä Etelä-Suomesta. Vapolla tälläkin hetkellä useita tiloja myytävänä.                             Yritin selvittää pari vuotta sitten ostamani tilan kahta rajanaapuria jotka molemmat perikuntia. Toisessa oli osakkaana 4 kuolinpesää ja tästä johtuen osakkaita yli 20. Kuolinpesän nimen sain selville mutta en ketään yhteishenkilöä. Ei myöskään seuraavat tahot saaneet selville kun kysyin eli Mhy, metsäfirma, Tornator ja sokerina pohjalla tienhoitokunta. Siellä niitä monenkokoisia perikuntien omistamia metsiä uinuu jopa kymmenien vuosien talviunilla voi olla joku edes tiedä olevansa osakas kun on jo monessa polvessa omistajaa ja kuolinpesää.         Ei selvinnyt vaikka olisi halunnut ostaa vokaalin tai pyörittää eikä kysymällä yleisöltä tai kilauttamalla kaverille fifty-fiftystä puhumattamaan. Uskoin että kun kysyn tiekunnan pj:lta niin tieto löytyy mutta eivät olleet kyseiset tilat yksiköinnissä mukana lainkaan. Maanmittauslaitos kyllä mutta se yhteishenkilön saaminen ei onnistu. Ei auta kuin hyräillä Markku Aron kappaletta Etsin kunnes löydän sun, en lopettaa voi kuitenkaan.

    sitolkka

    Ei tiet pysy kunnossa ilman hoitoa. Kunnostaa niitä pitää niin kuin rakennuksiakin.

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 876)