Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • A.Jalkanen

    Jos ymmärrän oikein, harrastelija haluaisi ostaa korjuupalvelun tien varteen ja myydä sitten puut itse hankintakauppana.

    Tolopainen

    Puuki kirjoittaa jonkin yleistyksen nyt joka ei pidä paikkaansa. Miksi ostaja hyväksyisi ulkopuolisen tekemän motomitan. Sehän voi olla aivan mitä sattuu ei myyjän tarvitse vastata mittauksen oikeellisuudesta se on ostajan tehtävä. Ainakin minun puut menivät tehdasmitalla, jotka MHY möi yhteismyyntinä ja minulta vähennettiin raakit tilistä ja jouduin maksamaan palveluista joita en saanut.

    Puuki

    Voi olla, että ei pidä kaikkialla paikkaansa.  Kuitupuun vastaanotossa ne ottaa ja mittaa vähintään kontrolli-eriä kuitenkin  sinne tuoduista .      Viimeksi kun myin leimikon jonka yrittäjä korjasi ja toimitti puut eri käyttöpaikkoihin, tukkiraakeista maksoivat motomitan mukaan ja tukin hinnan vaikka km:n se raakki% on n.4 aina sahamitalla.

    Tolopainen

    Motomitan puista voi puuttua vaikka kuinka paljon, osa voi olla viety väärälle ostajalle ja osa peittynyt lumen alle ja jäänyt metsään. Vielä vuosien päästä löytyy ojista puita, jotka ovat olleet ojissa kun ajokone on ajanut yli. Ei sellaista ostajaa olekaan joka hyväksyisi motomitan, jos ei pääse vastaamaan korjuusta.

    Jean S

    Niin Tolopainen mainitsi jostain pienien kauppojen yhdistelemisestä siinä viestissä, missä kertoi, mitä kaikkea ML osaa mitä MHY ei. Itsellä on tällä hetkellä parikin tarjouspyyntöä päällä Kuutiossa, ja voisin esimerkiksi yhdistää ne, jos vaikka säästäisi sen 200 euroa siinä, että ostaa Metsäliiton puukaupparahat Osuuspankilta heti tilille. Eli voiko niitä siis jotenkin yhdistää.

    Korjuupalveluista joita voisin ostaa: miettikääpä vähän asiakaspalvelua. Oletteko koskaan nähneet – verratkaa nyt vaikka partureihin – nettipalvelua, jossa esimerkiksi motoyrittäjä tarjoaisi verkkokaupan kautta joutilaita aikoja, jolloin hänen palveluitaan voisi ostaa hinnaston X mukaisella taksalla paikkaan Y. Ei muuten ole näkynyt. Siis sellaisia metsäalan yrittäjiä, jotka myisivät pelkkää korjuuta. Sitähän se korjuu-palvelu niinkun suomen kielellä voisi tarkoittaa. Mhy:n hommat on sitten jotain muuta.

    Pikemminkin saa yrittää etsiä pitkin nettiä ja ties mitä keltaisia sivuja erilaisilla hakusanoilla, ja sitten niistä mitä löytyy, on 80 % naimisissa firman kanssa, 15 % konkurssissa tai eläkkeellä ja 5 % on maanviljelijöitä ja tekee hommia jos huvittaa ja kenelle huvittaa. Ei oikein saa korjuuta eikä kyllä aina niin asiakaspalveluakaan.

    Puuki

    Ne on marginaalimääriä, joita jää korjuussa. Voihan niitä jäädä yhtä hyvin korjasipa leimikon kuka tahansa. Ei se ostajapuolikaan ehdi kiertämään ajouria pitkin tarkistusmatkoilla nykyään.

    Nihkeitä ovat hyväksymään muita kuin oman sop.yrittäjän moton mitat. Mutta vakiotoimittajan mitan voivat hyväksyäkin.  Helppohan se on tehtaalla kontrolloida pysyykö mitta rajoissa, kaikkia kuormia ei tarvitse mitata ja säästöä syntyy mittauskuluissakin.

    Tolopainen

    En tarkoittanut että ML yhdistää jotain kauppoja, ei yhdistä. Korjuupalvelua lienee tällaisena aikana olla vaikea saada, kun kukaan ei pidä koneita varastossa seisomassa. Korjuupalvelua ei kannata tukkikaupassa käyttää kun hinta on huonompi kuin pystymyynnissa. Hankintakauppaa yhtiöt eivät oikein suosi eli MHY:n mahdollisuudet toimia on aika olemattomat.

    Jovain

    Puuki, oli siitä teollisuuden valtuutuksesta Mhy:n motomittaan, johon tuossa viittaatkin. Onko sitä olemassa?

    Jean S

    Sepä. Taidanpa lähteä siitä strategiasta, että ostelen ensin parituhatta hehtaaria metsää ja sitten moton. Onneksi korkoa korolle -ilmiö on keksitty, kun ostamatta on vielä noin 1800.

    Tolopainen

    Minä en osta, koska puukauppojen teko on niin hidasta, että noin suuresta pinta-alasta paljon ehtisi lahota pystyyn. Ennen pitäjän huononäköisimmät miehet toimivat mittarinlukijoina, nykyisin ne on laitettu ostaman puuta suuryhtiölle.

    .

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 876)