Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jätkä

    Käytännössä todettu, että MHY:n ”auttaessa ja neuvoessa puukaupassa” saadaan isoja ”yhteismyyntejä tai niiden kaltaisia” keskitettyjä puukauppoja, joissa pienetki puuerät käyvät kaupaksi – jopa ykköspölkyt, esim Visakoivua, Lehtikuusta, Leppää, huippulaatuista Haapatukkia, Erikoistyviä, jne – Joiden myynti ei onnistu muuten kuin keskittämällä.

    Ymmärrän, että ahne ja kateellinen metsänomistaja ei halua, että muutkin saavat puustaan hyvän hinnan, eikä hän hyväksy sitä, että vaikka hän saa leimikostaan pari euroa enemmän myydessään sen MHY:n kautta, niin yhdistys saa 1,5 € toimiessaan yhdistävänä tekijänä ja lain sille määräämässä roolissa. Tuo 1,5 € pitäisi myös ahneen ja itaran puunmyyjän myös saada vaikka saakin jo pari € siitä, että häntä palvellaan hyvin.

    Lisäksi oikein toimivassa yhteistyössä MHY:n asiantuntijat valvovat leimikon korjuuta, mikä on sitä helpompaa, mitä isommasta yhteismyynnistä on kysymys.

    Visakallo

    Mhy:n ja puunkäyttäjien yhteistyö sujuu aika juohevasti. MetsäForest tosin erottuu jonkin verran porukasta. Heillä on siihen omat syynsä, mutta eivät jostain syystä kerro sitä kovin suoraan.

    Tolopainen

    MHY ei pysty ostamaan minulta hankintapuuta eikä maksamaan korkoa jäsenmaksuille. Eikä osta laatutyviä, eikä yhdistele pieniä kauppoja eikä valvo hakkuuta, miksi valvoisi oman koneensa työtä.Kun puut menee hankintana vastuu raakeista on myyjällä mikään valvonta ei vastuuta siirrä MHY:lle. Kerran olen myynyt puuta heidän kauttaa, kehoittivat tekemään hakkuun valvonnan itse ja hankkimaan urakoitsijan suorittamaan hakkuun, heidän yksi kone oli jossain muualla töissä. Ne resurssit mitä MHY:llä on tulee käytetyksi n. yhden ison yhteismetsän talven hakkuissa.

    Puuki

    Joskus MHY :n kanssa asioidessa se leimikoiden kilpailuttaminen on ollut heikonlaista. Ymmärtäähän sen kun itsekin välittävät puuta. Kaikki Myhistykset ei varmaan toimi samalla kaavalla.    Viimeksi olin  tyytyväinen ko. firman yhteistyöstä puun istutusten hoitamisessa. Samanlainen kiire heilläkin töissään kesäisin kuin muiden firmojen henkilöstöllä.

    harrastelija

    Mhy:n korjuupalvelu antaa hiukan virheellisen kuvan.  Korjuupalveluna ymmärrän puun teon metsässä rekkatien varteen ajettuna. Näin se ei ainakaan täällä onnistu vaan korjuupalvelu tarkoittaa korjuun lisäksi myös puun myynnin hankintana Mhy:n laskuun.

    Muutaman tarjouspyynnön jälkeen ei mieleistä diiliä ole vielä onnistunut tulemaan. Korjuupalvelu kyllä kävisi ja joissakin tapauksissa ottaisin sen mielelläni vastaan.

    mehtäukko

    Onhan tietysti hyvä että vaihto-ehtoja toimintaan löytyy mo kannalta. Tarjouskilpailumenettely ei vain ole läpinäkyvää yhden toimijan kilpailluttaessa, valvoessa ja sonklatessa katkonnan parissa kun itse osallistuu peliin.

    Jean S

    Ihan näin muuten kiinnostaa, mitä tarkoittaa, että Metsäliitto yhdistelee pieniä kauppoja? tieto saattaa kiinnostaa.

    Harrastelijalle sen verran, että tuollaista korjuupalvelua minäkin voisin mielellään ostaa. Ihme vaan, ettei sellaista saa ostaa mistään.

    Tolopainen

    Siis millaista korjuupalvelua pitäis voida ostaa, jota nyt ei ole tarjolla?

    Jovain

    Mhy:n toiminnasta tulee mieleen. Hankintakaupassa metsänomistajat/Mhy  toimittavat puuta teollisuudelle ja pystykaupassa välittävät puuta teollisuudelle. Koska ei toimita samalla sopimuksella, menee sitten näin. Kysymys on erillisistä puukauppasopimuksista, joilla on omat sääntönsä ja menettelytapansa. Eli erillisillä sopimuksilla kauppamuotojen toiminnat eriytetään toisistaan ja kaupankäynnin välimuotoa ei ole.

    Tästä seuraa monenlaista käytännön ongelmaa, yritän tuoda esiin jotain. Korjuu on sidottu puun hintaan, hankinnassa hyvitetään ja pystyyn vähennetään. Puunhintaa pystyn ja hankinnan välillä ei kilpailuteta. On erilliset korjuupalvelut ja urakoitsijat, joita ei kilpailuteta keskenään. Hankintapuun hinta on alempi, vähäiset volyymit ja jopa oma logistiikkansa hankinnalla jne.

    Teollisuus ei hyväksy metsänomistajien/Mhy mittaa, ei motomittaa, viedään tehdasmittaan. Mm. mitta ja työjohto aiheuttaa suuremmat kustannukset, korruptiosta puhumattakaan. Metsänomistajien mitta tulisi hyväksyä.

    Teollisuus hyväksyy kyllä yhtiön sopimusurakoitsijan motomitan, jos ostaa palvelun heiltä. Olen ymmärtänyt, että metsänomistajalla tai Mhy:llä tätä valtuutusta ei ole, vaan se tulee teollisuuden ja heidän valtuuttamien urakoitsijoiden kautta. Voin olla väärässäkin. Miten mahtaa Mhy:n valtuutuksen osalta olla?

    Näin kun on, on aika paljonkin saikkarointia, toimiako vai eikö toimia ja miten toimia. Tiukasti on metsänomistajat ja Mhy teollisuuden puristuksessa. Metsänomistajien puukaupat ovat hankintakauppoja. Välimuotoa ei ole ja yhteensovittamista ei ainakaan toistaiseksi ole toteutettu.

     

     

    Puuki

    Kuitupuut mitataan Myhistyksen kaupoissa  motomitalla kuten muidenkin yrittäjien tekemät ja tukit mitataan yleensä sahalla.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 876)