Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jovain

    Jätkä: Pidä vaan omasi, ei ole tapana.

    Tarjoaa siellä mehtäukkokin jotain, sentin siitä, että saa hallinnoida metsänomistajan puilla. Edelleenkin vastuuvapaus siirtyy vasta sen jälkeen kun mittaustodistus on allekirjoitettu. Sen jälkeen saat polttaa puut vaikka juhannuskokossa.

    Jätkä

    Ei sinulla taida olla minkäänlaista käsitystä koko puukauppatapahtumasata. Tai kauppatapahtumasta yleensä.

    Kuinka pitkälle esim Elintarvikekauppias on vastuussa tuottajalle elintarvikkeista, joita hän kuluttajille myy? Onko kuluttaja vastuussa siitä, että ketjun alkupäässä oleva tuottaja saa sovitun maksun?

    Kun laitan kirjeen postiin, niin olenko vastuussa siitä, että kirje menee perille, vaikka en sitä kirjautakkaan? Onko sen vastaanottaja vastuussa kirjeen perillemenosta?

     

    Tolopainen

    Näyttää tuo konemitta menevän aika lähelle sitä määrää, mitä metsään.fi näytti, taisi tulla 10 kiintoa enemmän päätehakkuussa.Tukkia enempi ja kuitua vähemmän, vaikka ostajana oli sellufirma. Ihmettelen, että miksi nuo isot yhteismetsät myy harvennuksia hankinnalla. Niiden johtoportaalla on ilmeisesti sellaista tietoa puukaupasta, jota pienmetsänomistajilta puuttuu.

    kuusessa ollaan

    Sellainen juttu vielä motomitasta, miten jovainin mielestä ”pimitys” voi tapahtua?

    – nimittäin pitäisi kopeloida joko paksuus tai pituusmittaa, jolloin taas pölkkyjen pituudet tai paksuudet eivät olisi tehtaan haluamina dimensioina…

    Motomitta on edelleen tarkin mittaustapa, joka perustuu vain yhdeltä osin arviointiin: se on ensimmäisen 1,3 metrin tyviosan mittaus, joka on std kaikilla mittalaitteilla, koska karsimaterät eivät voi mitata kannon korkeuden paksuutta.

    Kaikissa muissa -käytössä olevissa- mittaustavoissa on osa arviointia, kuten latvamitattujen tukkien kartiokkuus.

     

     

    pihkatappi

    Keskimäärin kannattaa tehdä harvennukset hankinnalla. Itsekin (Tolopainen) olet taivastellut kun on paikoin 7 metrisiä ajouria. Kun teetät samalla kapealla koneketjulla harvennukset, joka tekee apteerauksen ja puuvalinnan vain metsänomistajan ohjeiden perusteella, niin tuotos kiertoajalla on parempi, vaikka euron motille ensiharvennuksessa häviääkin.

    Tolopainen

    Tehdasmitta on motomittaa tarkempi ja siksi epäedullisempi, mottomitta on useita prosentteja  edullisempi metsänomistajalle. Sehän on pakko virittää aina niin että tulos näyttää todellista puumäärää enemmän.

    hatelo

    Totta kai harvennukset kannattaa teettää aina hankintana, kun tuntee hyviä konemiehiä. Sehän on verotusta, puumarkkinaa ja taskulaskinta ymmärtävänä päivänselvää. Ja vielä kun yhdistää siihen mahdollisen parrun kuskauttamisen omaan lukuun läheisen sahalaitoksen pihaan, niin on tehty hyvä lisätili puulle.

    Tolopainen

    Siis nyt oli kyse yhteismetsästä, kolme suurta ei osta hankinnalla  parrua  eikä pikkutukkia, en koskaan alkaisi tekemään hankinnalla pikkutukkia. Kun ostavat päätehakkuussa pikkutukka kuidun pitää olla kolmosta. Minä en ymmärrä miten siitä on näille myyjille jotain hyötyä, ne häviää joka kaupassa verrattuna pystymyyntiin.

    Jätkä

    Motomitta on edelleen tarkin mittaustapa, joka perustuu vain yhdeltä osin arviointiin: se on ensimmäisen 1,3 metrin tyviosan mittaus, joka on std kaikilla mittalaitteilla, koska karsimaterät eivät voi mitata kannon korkeuden paksuutta.

    Kaikissa muissa -käytössä olevissa- mittaustavoissa on osa arviointia, kuten latvamitattujen tukkien kartiokkuus.

    Aika lähellä totuutta, mutta ei ihan. Sulan puun aikana karsintaterät kuorivat satunnaisesti puuta, jolloin kuori jää osittain pois mitasta.

    Tukkien tehdasmitta voidaan tehdä myös lasersäteillä ja tällöin kuori – tai sen puuttuminen – ei vaikuta mittaukseen. menetelmä myös mittaa tukit koko pituudeltaan, eli myös tyvitukista saadaan jokainen kuutiosenttimetri mitattua.

    Olen käynyt sahalla, jossa tukit syötettiin mittalaitteen läpi kuorimoon ja sen jälkeen lajittelutaskuihin, joihin tukit jaettiin laadun, pituuden ja paksuuen mukaan.

    kuusessa ollaan

    Se kuoren vuoleminen on virheellinen tapa säätää kone ja teroittaa terät, sillä liiallinen terien puristus lisää kitkaa ja vaatii turhaa tehoa. Jos kone kuorii liiaksi, se oikenee kontrollimitassa, joka tehdään ristimitalla ja sen mukaan tehdään mittauksen trimmaus, eli kuoren irtoaminen ei vaikuta 1:1.

    Ainakin kuitupuulla tolopaisen kehuma tehdasmitta on ihan samaa arvontaa kuin muillakin tavoilla, ei joka kuitukuormaa levitetä kentälle. Raumankin lasermittaus on kuitenkin kehysmittausta…

    Sahan lasermitta on tosiaan tarkka, mutta ainakin hankintapuilla kannattaa pinon pölkyt laskea ennen luovutusta, jotta kappaleet täsmää – aina on mahdollisuus inhimilliseen virheeseen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 876)