Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jovain

    AJ: Eihän se sitä tarkoita, jos metsänomistajat tulevat samalle sopimukselle, että puun myyjä järjestää puun korjuun. Eihän metsäosaston vetovastuu ja logistiikka siitä miksikään muutu. Tarkoittaisi puukaupan ja korjuun eriyttämistä ja siirtymistä tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn.

    Musta miäs

    Muistaako kukaan miten määräyty puun hinnat -70-80-luvuilla kun muistaakseni MTK vai MTK:n metsävaltuuskunta ja Teollisuuden puuyhdistys sopivat puun hinnasta. Oliko silloin alue-tai leimikkokohtaisia hintaeroja. Varmaan löytäisin tiedon metsäkoulun ajoilta kirjoistani ja vihkoistani mutta ne ovat jossain kotipaikan ullakolla. Metsätalouden perusjaksolle menin vuonna 1983 elokuussa kun oli Helsingissä yleisurheilun mm-kisat ja vuotta myöhemmin metsurilinjan alettua Olympilaiset Los Angeles ja Martti Vainio sekä talonmies joka mukamas antoi dopingin. Mukava olisi jos joku muistaisi ja tietäisi sen puun hinta -asian siihen aikaan.

    mehtäukko

    Joovain..”. Eihän metsäosaston vetovastuu ja logistiikka siitä miksikään muutu. Tarkoittaisi puukaupan ja korjuun eriyttämistä ja siirtymistä tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn..”

    Onko Joovain nyt taas kerran lakkauttamassa pystykauppaa vai ujuttamassa haamua rinnalle?

    A.Jalkanen

    Tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn eli kuka laskuttaisi keneltä mitä? Hieman konkretiaa kiitos!

    Musta miäs: olen sen verran vanha että muistan äidin käymiä puukauppaneuvotteluja puun hintasopimusajalta. Sopimuspohjassa oli selkeästi eritelty kunkin leimikkotekijän vaikutus lopulliseen puun mottihintaan. Varmaan nämä samat sapluunat ovat edelleen ostomiehillä käytössä, ja lisäksi kattohinta mitä tietyn ajanjakson suma ei saa ylittää.

    Visakallo

    Millä tavalla Jovain ajattelet puunmyyjien taloudellisen aseman paranevan toimituskaupassa? Ainakaan teollisuuden metsäosastoilla ei siitä ole mitään vastuuta. He maksavat puusta ja sen korjuusta jatkossakin vain sen pienimmän mahdollisen hinnan, millä saavat hankittua tuotantoon tarvittavat puut tehtaalle. Puun myyjälle tulee kasvatusriskin lisäksi vielä korjuuriski. Sano jo meille, kenen puolella oikein olet?

    Jovain

    20 euroa halkomotille tuntuu sopivalta hinnalta, joka on  mahdollista saada. Visakallo ilmeisesti tarkoittaa tehdashintoja, jotka nekin tuntuvat sopivilta hinnoilta. Tämä vaan siksi, että onhan tuo hintaero aika iso, mutta eihän se oikeastaan vähempikään voi olla. Jos aikoo saada puunhintaa alemmaksi ja maksuvaraa isommaksi, eihän se pienemmillä marginaaleilla onnistu.

    Tuohon Visakallon edelliseen: Kilpailun kautta. Eihän se muuten onnistu kuin kilpailun kautta. Metsänomistajien on päästävä kilpailemaan korjuussa, niin kuin muistakin metsätalouden palveluista, joista maksavat. Tärkein on korjuu, josta ovat käytännössä ulkona tällä hetkellä. Olen metsänomistajan puolella.

    jees h-valta

    Jätkä tuolla aiemmin oikeassa. pelkkä tienpohjakakku on kestänyt loistavasti jo useamman täyden rekkakuorman haun ja oletusarvo minulla kyllä on että vielä tien jälkeen minullekkin jää pösön rasvausrahaa. Ainakin luulisin. Pääomaa ei ole maksamatta kuin alle viisitonttua ettei siitä enää suurta surkua tule. Työ on metsässä vielä kesken ainakin harvennuksesta ja nyt vain surku todeta että aika vaatimaton se latvatupsu männyissä on jotka kasvuun jää. Elpymisaikaa kuluu. hauskan pitkät neulaset kyllä. Jotenkin silmiinpistävän ihmeellinen neulasrakenne.

    Visakallo

    Kyllä minä Jovain tarkoitin niiden halkojen tienvarsihintaa. Voit Jovain käyttää juuri niitä hintoja mitkä sinulle sopii. Minä vain heitin ihan lonkalta esimerkkihinnat, kun en niitä sen paremmin nyt tiedä.

    Jovain

    Aivan, niin minäkin ajattelen.

    Jovain

    AJ: Viittaan konkretialla Lauri Vaaran selvitykseen: Isännättömän rahan tuhlaus puunkorjuussa. ”Pystykauppa on Suomessakin tarpeeton puukuppatapa. Metsäyhtiö voi korjata toimituskauppojen puuta puukaupasta erillisillä sopimuksilla, niin kuin metsänhoitoyhdistyksetkin (kuvat)”. Viitataan selvityksen kaavioon. Löytyy Googlettamalla.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 876)