Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • köyhälaulaja

    AJ. Lukisin mielelläni blogiasi, mutta en löydä sitä profiilikuvasi esittelysivun osoitteesta?

    A.Jalkanen

    Kyllä se siellä pitäisi näkyä ja myös FaceBookin julkisissa tiedoissa. Osoite on metsanomistaja.blogspot.com.

    Jovain

    En epäile Wanhajätkän mahdollisuuksia puukaupassa ja korjuussa, mutta jos mennään tähän keskusteluun.

    Ei taida Wanhajätkällä metsänomistajana olla mahdollisuuksia löysään rahaan, muutoin kuin pystykaupassa ja siinäkin maksajana. Se polun pää voisi löytyä toimituskaupasta, sen jälkeen kun pystykauppa ja löysä raha on lakkautettu.

    Visakallo korjuun rahasta. Ei siihen minulla ole vastausta, sen paremmin kuin itselläsikään, mutta hankintakaupassa yhtiö ostaa korjuun palvelun metsänomistajalta ja yhtiö hyvittää sen puunhinnassa. Vastaavasti pystykaupassa metsänomistaja ostaa korjuun palvelun yhtiöltä ja yhtiö vähentää sen puunhinnasta. Eihän tässä pitäisi olla epäselvää kenen rahoilla toimitaan. Tottahan metsänomistajat vastaavat ostamansa palvelun kustannuksista.

    Toinen asia on missä ja kuka tuon rahan määrittelee. Kysymyshän ei ole julkisesta rahasta. Tuohon ei tiedä vastausta muuta kuin metsäosasto, siellä se määritellään.

    savo’ttamies

    Metsälehden Metsämakasiinissa  1/2019, oli juttu ensiharvennuksista hankinnalla . Ollikolli ihan oikeassa, Mehtäukonkin kannattaa lukea lehti ennenkuin alkaa höpöttelemään.

    Parhaat ensiharvennukset kannattaa nimenomaan hakata hankinnalla, ennakkoraivauksella tai ilman , jos suinkin mahdollista. Pystykaupassa hyvän leimikon halvempi korjuutaksa hyöty jää ostajalle, niinkuin  moni täälläkin on kirjoitellut.

    Tekstistä löytyy myös lukuja , mitä hakkuu eri kohteissa voi pystykaupalla firmoille maksaa.

    jees h-valta

    Mitä olen koneellisen hankintahakkuun teettäjiä haastatellut on minun ja heidän ymmärryksensä mukaan ollut keskustelun tulos että ainut hyöty siitä on että saa harvennukselle tutun koneyrittäjän jolla on aiemminkin teettänyt ja ollut tyytyväinen. Rahallinen lopputulos ei kaikkineen ole ollut yhtään parempi mitä viivan alle on jäänyt. Jonkunverran ovat sille hyötyä laskeneet että paremmin menee verottajalla läpi oman kalustonkin turhan raskaat kulut kun metsissä kuitenkin hankintaa tehdään. Jonka ymmärrän kyllä. Mutta suoranainen rahallinen voitto on ainoastaan verottajalta saadut vähennykset. Pystykauppaan nähden. Siksi en ymmärrä tällaista turhaa teollisuuden mustamaalaamista siitä että he ovat varma maksajataho joka antaa edellytykset myös koneyrittäjälle vakaaseen kaluston hankintaan ja käyttötällissä pitoon. Tällaiset ”vaaralaiset” tekevät juuri samaa kuin ”lahtoslaiset”, pelkkää hallaa suhteille ostavaan tahoon. Hieno on tehdä kun homma toimii hyvillä koneilla ja asiantuntevilla ammattilaisilla niiden koneiden puikoissa. Useinhan todellinen porun aihe on harvennus liian harvaan. Mutta kun sillä metsällä on ihannekasvutiheytensä ja nämä ammatikseen tekevät sen tietävät. Toisin kuin usein ne kylän luotot jotka tekevät vain isäntiä miellyttääkseen liian taajan lopputuloksen.

    Jätkä

    Joovaan:”-mutta hankintakaupassa yhtiö ostaa korjuun palvelun metsänomistajalta ja yhtiö hyvittää sen puunhinnassa. ”

    Tuo pitää paikkansa, mutta se onkin ainoa lause Joovaanin jutuissa, mikä pitää paikkansa.

    Joovaan:”-mutta hankintakaupassa yhtiö ostaa korjuun palvelun metsänomistajalta ja yhtiö hyvittää sen puunhinnassa.”

    Tuossa taas ei ole vähääkään järkeä. Mielipuolisuuteen viittaa.

    Puuki

    ^Tuossa ei tosiaan ollut mitään järkeä. Diaknoosia en kuitenkaan rupea antamaan kun ei ole rahkeita sillä alueella.

    (Jätkän kirjoituksesta oli siis puhe )

    mehtäukko

    Mehtäukko voi antaa oman diaknoosin myös myös savott’amiehelle Jeesin ja Jätkän myötä. Höpöttäköön sitten asian vänkääjät mitä hyvänsä.

    mehtäukko

    Jovain…”Se polun pää voisi löytyä toimituskaupasta, sen jälkeen kun pystykauppa ja löysä raha on lakkautettu…”

    Aiemmin vaadit toimituskauppojasi  pystykaupan rinnalle.Nyt taas pystykauppan lakkautusta!?

    ”Toinen asia on missä ja kuka tuon rahan määrittelee. ”

    Kyllähän se  = Joovain -, joka tuollaista kuplaa koettaa vatukosta puhaltaa- , pitäisi määritellä ja näyttää polun pää rahakasalle!!

    Jovain

    Ettei vaan hölmöläisten automaatista ole kysymys. Sossut ja vassut täällä vahtivat etuuttaan ja heti ollaan kimpussa, jos joku uskaltaa jotain muuta esittää. Onhan heillä siihen oikeus, mutta onko siinä mitään järkeä. Työtä ja toimeentuloa metsänomistajan rahoilla, sitähän se on ollut. Rohkenen kuitenkin väittää, että klusterin toimintaan on osuutensa toisillakin.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 876)