Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • mehtäukko

    Joovain..”Sehän on sama kuin luovuttaisi metsänsä toisen käyttöön. Huolehtii vain metsien kasvatuksesta ja hoidosta ja luovuttaa metsien tuoton toisaalle, teollisuuden toimialan käyttöön…” On nämä outoja käsitteitä??!

    Niin yksityismetsissä, ”klusterin”, MH:n, kuntien jne omistajat yleensä hoitavat läänejään. Jotkut hoidattavatkin. Yhteistä on kaikille leimikkotarjonta,jotka kunkin ”klusterin” tarpeista päätyvät kelle mitäkin sekä se, että ammattimaiset urakoitsijat toimittavat ne kannolta terminaaliin tai suoraan teriin.

    …”Näinhän se on mennyt, isäntä on vaihtanut paikkaansa…” on täyttä puppua.

    olikarkki

    Meilläpäin on edennyt suotuisasti seuraava hanke ja toimintamalli. Kerätään porukalla laiva tai proomu lasti kuitupuuta ja käytetään se aluevesirajan takana. Sitten vain satamaan ja tuontipuu on valmista kärrättäväksi tarvitsijoille. Kuten hintataulukoista olemme lukeneet on tuontipuun hinta satamissa eli rajalla ainakin kaksinkertainen kotimaan hintaan verrattuna. Näinollen kun vähennetään kustannukset niin vielä myyjille jää noin 15 € kuutiolta ylimääräistä hyvää.

    Jovain

    Tolopainen: Niin hyvä asia kuin toimituskaupan edistäminen onkin, se ei kuitenkaan yksin riitä. Sitä rajoittaa pystykauppa.

    Puukauppaa voidaan käydä toimituskauppana ja korjuu voidaan hoitaa koneurakoitsijoiden toimesta, siinä kuin maa/metsätalousyrittäjätkin tai heidän edustajansa.

    Jos jäädään toimituskaupan edistämisen varaan, muutos voi kestää vuosikymmeniä ja toteutumista ei voi tietää. Tarvitaan ainakin päätös, kuten on tehty vuonna 1965. Silloin päätettiin luopua toimituskaupoista ja siirtyä pystykauppoihin.

    Jovain

    Mehtäukko vaatii näyttämään toteen korjuun kustannusten perinnän puunhinnasta. Samanlaisen kysymyksen on esittänyt myös Visakallo sivulla 49.

    Rohkenen epäillä, että tutkimus antaisi väärää tietoa näin merkittävästä asiasta, kuin pystykaupan korjuun kustannusten perintä on.

    Laitankin otteen Lauri Vaaran tutkimuksiin liittyvästä selvityksestä. Isännättömän rahan tuhlaus puunkorjuussa: ”Pystykaupassa korjuutyön maksaja (puunmyyjä) eristetään puunkorjuun tapahtumista ja taloudenpidosta. Korjuun kustannukset maksaa pystykaupassakin puun myyjä; pystykaupalla ainoastaan piilotetaan kustannukset ja niiden maksaminen. Yhtiö perii kustannukset vähentämällä ne puun bruttohinnasta (tehdashinnasta). Puun myyjä ei tiedä vähennyksen määrää eikä puun bruttohintaa. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään puun kantohinnaksi.

    Puun tehdashinnat ovat siis puunmyyjien rahaa. Siitä piilotetusti tehdyt vähennykset ovat isännätöntä rahaa. Yhtiö korjaa puuta isännättömällä puunmyyjän rahalla ilman kustannusvastuuta”.

    sitolkka

    Viihdearvoa tällä keskustelulla ainakin näyttää olevan. Eipä juuri muuta. Minulle ei ole selvinnyt missä se löysä raha voisi olla, joka olisi metsänomistajalta pois pystykaupassa.

    wanhajätkä

    En ole löytänyt, oonkohan ees ettiny, löysää rahaa enempi pysty kuin hankintakaupassakaan….ja vieläkö pitäs ettiä se isännätön raha. Voisin alkaa sitä ettiin ja jopa kokoamaan. Vaara ja Jovain vois varmaan kertoa sen polun pään?

    Visakallo

    Vielä kun kuultaisiin se, missä ja kuka tuon tehdashinnan, – mistä niitä kustannuksia vähennetään, määrittelee?  Edellinen Jovainin vastaus oli, että ”markkinat”.

    tamperelainen

    Ruotsalaiset metsänomistajat ovat ainakin takavuosina käyneet ns tienvarsikauppaa.Korjaavat tai useimmiten hakkauttavat ja ajattavat urakoitsijalla puunsa tienvarteen.Eräänlaista hankintasopimuskauppaa.Siellä ainakin tietää mitä hakkuusta ja ajosta joutuu maksamaan.

    Ruotsalaisten kaupankaäyntitapaa tälläkin palstalla sivuttu,mutta mitään perusteellisempaa keskustelua ei ole näkynyt.Itse olen aina ajatellut,että Ruotsin keskimäärin suuremmat metsätilat ovat tienvarsikaupan taustalla

    Tolopainen

    Metsähallitus myy puunsa toimituskaupalla. Eipä tuon laitoksen metsien tuotto ole mikään erikoinen. Tavallisen metsänomistajan tai yhteismetsän puukaupat on kuitenkin hiukan pienempiä. Metsähallituksen tuotto olisi parempi, jos se tekisi omalla porukalla vähemmän töitä metsässä ja ulkoistaisi työt ja tekisi pystykauppaa.

    wanhajätkä

    Eipä sitä omaa väkeä mhlla enää ole ku suunnittelupuolella

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 876)