Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • jees h-valta

    Yllättävän maltillisesti se hinta nousee isommissa kuutiomäärissä. On jo kokemusta ja en nyt kehuskelisi vaikka onhan se parempi.

    Metsäkupsa

    Vaivaisen euron hinta nousee,kun tuhat mottia ylittyy.Kuten Jesse edellä toteaa,kokemusesta tässä puhutaan.Olen keskimäärin vuosittain myynyt vaihtelevia määriä,toissa vuotena peräti n.6000 mottia.Alkuvuodesta ensikerran myytiin naapurin kanssa yhteismyynti,kun leimikot sopivasti vierekkäin.Kulttuuri täällä on,jokainen myy itsekseen ja vain hyvän naapurin kanssa yhteismyynti tulee kysymykseen.

    mehtäukko

    Musta miäs…”Ehkä en ole mielestänne kovin talousihminen kun en laske omalle työlle hintaa mitä milloinkin teenkin metsissäni…”

    Tuo on yksi kokonaisuuden ratkaiseva tekijä! Kun on itse tyytyväinen oloonsa ja eloonsa, sen on muillekin riitettävä ajattelivatpa mitä vain. Ja tuo käsissä kannettavan metsätyökoneiden määrä kertoo oikeista otteista…

    Markkina-ehtoisessa toiminnassa en kyllä keksi muita kuin esittämäni keinot: laatu + määrä kustannustehokkaasti suureksi.

    mehtäukko

    Jos lisä on 1€ 6000:lle motille, ottaako mieluummin vai jättää?

    jees h-valta

    Noh, onhan se parempi ottaa joo. Minulle tärkeintä on huomata metsätalouteni kehittyneen suunnitelmani mukaan joka oli että jo 2000-luvulla tekisin aika usein yli tuhannen motin kertakauppoja. Siksi haluan myös nopeaa töiden toteutusta koska haluan myös vielä jatkaa metsätilakoon kasvatusta ja siihen tarvitaan sujuvaa pääoman liikehdintää.

    Musta miäs

    Ehditkö Jees tehdä itse hoitotyöt ja jopa hankintaa metsissäsi? Itsekin kasvattaisin tilakokoani mutta hinnat ovat nousseet niin että vaikka tekisi vähän isomman tarjouksen mitä pyyntö niin soitto tai viesti tulee että ”tarjouksenne ei tällä kertaa johda jatkotoimenpiteisiin” Viimeksi ostin vuonna 2017 vajaan 20ha tilan vaikka tein pienemmän tarjouksen ja sain vielä kauppakirjaan maininnan että myyjät tekevät omalla kustannuksellaan puutavara-auto kelpoisen tien tilalle elokuuhun 2018 mennessä tai maksavat ostajalle sanktiona tietyn summan. Tie on valmis ja tilaan kuuluu myös 260m pienehkön järven rantaa jolle ei oltu laskettu arvoa, pelkästään tilan metsätaloudellinen arvo. Kun tein sen tarjouksen niin laitoin kohtaan lisätietoa tilan arvoa laskevina tekijöinä että ”Tilalle joutuu tekemään tien ja taimikot ovat hoitamatta”  Liekö tilan tiettömyys vai mikä ”säikäyttänyt” muut ostajakandidaatit mutta yllätyin kun tarjoukseni hyväksyttyyn. Ehkä vaikutti myös että myyjillä oli kiire saada tila myytyä ja pelimerkit tilille.

    Kuitupuunkasvattaja

    Suomalinen kuitupuu on kuin suomalainen vesijohtovesi. Sitä on tarjolla paljon ja yksikköhinta on edullinen. Laatu on maailmanmittakaavassa huippuluokkaa.

    Olen myynyt puuta kohtuu mukavia määriä, mutta määrän kasvattaminen ei ole järkevää perinteisenä kuitupuuna. Vedessäkin on niin, että kun vettä myy pohja- tai lähdevetenä, yksikköhinta nousee. Jos myy kasvovettä, alkaa yksikköhinta olla todella kohdillaan.

    Vesikaupassa ja kuitupuukaupassa pätevät aivan samat lainalaisuudet. Bisneksen teko kasvovedellä vaatii aika lailla enemmän panoksia ja heittäytymistä markkinaan kuin hanavesibisneksessä. Läheskään kaikista ei ole erikoisvesikauppaan.

     

    mehtäukko

    Tiettömyys ”säikäyttää”. Ostimme 20 sitten 21ha tilan ja sama juttu. Siihen aikaan EG lähti heti mukaan tiehommaan antaen maapohjan parhaaksi katsomastani kohdasta korvauksetta.Rusautettiin kaivinkonetöineen sorineen eikä maksanut Metsäkeskuksen mittapuulla mitään.

    ollikolli

    luettuani ketjun ihmettelen mikis Jovain ajatuksineen nostetaan hapeapaaluun. Ihan selvaahan on etta hankinta- ja pystykaupan hinnaneroja tutkailemalla nakyy etta markkintalouden lait eivat toimi alkuunkaan tukkikaupassa. Hankintakaupan osuus on pitkaan laskenut ja nain logistiikkaketju on siirtynyt myyjalta ostajan hallintaan. Uskon etta ostaja ei tata tee ilman kunnon voittomarginaalia , joka siis voisi myos jaada myyjan taskuun. Se, etta kyseeenalaistetaan nykyista kaytantoa ei tee Jovain ajatusta yhtaan huonommaksi, painvastoin. Itse ainakin myyjana pyrin hinnan maksimointiin, jolloin olen kiinnostunut jokaisesta vaiheesta tehtaan portille saakka ja siita, miten logistiikkaketju vaikuttaa saamaani puun hintaan. Vaitteeet siita etta teollisuus pystyy kilpailuttamaan koneyrittajilta paremman hinnan osoittaa vain myyjapuolen ammattitadottomuutta ja tietamattomyytta. Se 3 lisaeuroa jonka voisi tienata toimittamalla puut tehtaalle pystykaupan sijaan, mielummin panen sen omaan taskuuni kuin annan suosiolla ostajalle. Palstalla nakyy enemmisto olevan sita mielta etta ostajalle se kuuluu.  En kylla millaan pysty ymmartamaan miksi?

    Jovain

    Klusterin ehdoilla enemmän harrastus ja mustan miehen ehdoilla tässä mennään, eikä siinä ole valittamista. Mutta metsänomistajan ja nimen omaan metsänomistajan kannalta toiminta jää kuitenkin vajaaksi.

    Metsänomistajan toimintaedellytyksiä varjellaan, ettei vaan metsänomistaja pääse kilpailemaan työllään ja puillaan. Se, että metsänomistajat pääsevät kilpailemaan korjuussa, on jo kilpailuetu metsänomistajalle, mutta jos pääsevät kilpailemaan omilla puillaan, sitä varjellaan jo kuin valtiosalaisuutta. Sellainen mahdollisuus torjutaan ja rajoitetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, niin kuin on tehtykin.

    Ilman rajoituksia metsänomistajien korjuu tapahtuu samalla logistiikalla, samoilla koneilla ja osana metsäosaston puuhuoltoa, niin kuin tälläkin hetkellä.

    Hankintakauppa on nykyisellään vanhentunut ja pystykauppa on korruptoitunut, josta syystä on syytä pyrkiä yhteen ja samaan kauppatapaan toimituskauppaan.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 876)