Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jovain

    Myönnetään kuitenkin, että puukauppa on bulkeilla käytävää kauppaa ja että metsänomistajan puilla käydään vaihtokauppaa. Se on julkista kauppaa, mutta kauppaa käydään myös kulisseissa. Sitä ei valvo kukaan, ei ole julkista kauppaa ja pitää sisällään myös harmaan talouden. Markkinat imuroivat tehokkaasti jakeet käyttötarkoituksen mukaisesti, niin myös vaihtokauppaan.

    Kannattaa tarkkailla laatua, katkontaa ja sitä, menevätkö jakeet (rekat) kohteisiin, joiden kanssa kauppaa olet käynyt.

    Metsänomistajan pitäisi jollain tavalla pystyä vastaamaan näihin haasteisiin. Teollisuus on viimevuosina myös investoinut runsaasti lajittelulinjastoihin. Joka tapauksessa metsänomistajat menettävät arvon alennuksina moninkertaisesti puun hinnassa.

    mehtäukko

    ”..Se on julkista kauppaa, mutta kauppaa käydään myös kulisseissa. Sitä ei valvo kukaan, ei ole julkista kauppaa ja pitää sisällään myös harmaan talouden…” Siis mistä nyt taas kiikastaa?

    ”…ja sitä, menevätkö jakeet (rekat)mahdollisesti kohteisiin, jonka kanssa olet kauppaa käynyt.” Meinaatko Jovain, että kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen varjostamalla puu-autoa jokin asia saattaa sulle kuulua ja muutenkaan muuttua?

    Jätkä

    ”Minäkin laitoin myyntiin keskikokoisen leimikon, Se oli ensiharvennupuustoinen puolikuiva alue. Paljon tulee sitä himoittua mäntykuitua ja myös parruaihiota sekä susipuista pikku – ja isotukkia.

    Ehdoksi laitoin, että kuidusta tulevaa massaa ei saa myydä selluna Kiinalaisille. Myös parruista esitin vaatimuksen, että Egyptiläisille pitää myydä – Egyptinparruina. Pikkutukit pitää sahata omalla sahalla , eikä niistä saa tehdä sellaista sahatavaraa, jota tulee isoista tukeista, ja isoista tukeista ei saa lonia erikseen oksattomia ja US-laadun saheita, joista on mahdollista saada keskimääräistä parempaa hintaa”.

    Vielä ei ole tullut tarjouksia, mutta luulen, että valttikortin jälkeen kauppa käy. Se valttikortti on omistajajäsenyys osuuskunnassa. Tarjoupyynti on ollut ulkona jo muutaman kuukauden.

    Jovain

    Ei kannata virmanmiehenkään (mehtäukko) tuhlata panoksia ulostuloon, jotka nekään eivät pidä paikkaansa. On aivan turhaa uskotella, että mo. ei ole puukauppaansa valvontaoikeutta. Tuskin puunmyyjät hölmölästä ovat nekään. Poikkeamat puukaupassa ovat todettavissa. Niitä myös esiintyy ja siinä mielessä metsäklusteria voidaan pitää kulissina. Ilman merkittävää viranomaistoimintaa ja havaitut puutteet ollaan valmiit korvaamaan heti.

    mehtäukko

    Minkä virman miehenä sitä nyt mahetaan olla? Tietäisi liimata oikeet tarrat…

    jees h-valta

    Mitä tarkoittanee lause: Ilman merkittävää viranomaistoimintaa ja havaitut puutteet ollaan valmiit korjaamaan heti. – kysyn vaan kun tuossa ei ole päätä eikä häntää.

    reservuaari-indeksi

    Pään ja hännän perään minäkin sitten kyselen.

    Oletko Jovain sitä mieltä että puutavaran omistusoikeuden jo siirryttyä, myyjällä säilyy tai pitäisi säilyä jonkinlainen seurantaoikeus siihen mitä uusi omistaja ostamallaan puutavaralla tekee tai on tekemättä?

    Markus

    kauppaoikeuden dosentti, Helsingin kauppakorkeakoulu

    Jovain

    Seurantaoikeudesta en tiedä, mutta oikeus valvontaan ja reklamaatioihin on, jos puukaupan ehtoja ei noudateta.

    Jätkä

    Ei minkäänlaista oikeutta tavaraan, jonka määrä on todettu ja joka on maksettu. Myyjällä ei ole siihen pienintäkään oikeutta.

    kuusessa ollaan

    Kyllä on melkoinen ilmetyskirjan peto jo tälläkin palstalla Sellu…jonka menekistä mihin vain ilmansuuntaan ja käyttökohteeseen pitäisi Greenpeacenkin olla tyytyväinen. Sellua kun tehdään kuitupuusta, jota kertyy harvennuksilta, vain osa tukkimetsien sivujakeena. Ja harvennuksilla pedataan kunnon tukkimetsien syntyminen.

    On tainnut monelta unohtua 80-luku, ennen Rauman tehtaan valmistumista, ei meinannut edes MH harvennusmännylle löytyä osoitetta, vaan väkisin puoli-ilman meni esim huokolevyn raaka-aineeksi…yksityiset saivat jos saivat myytyä mäntyään.

    Vain vähäinen osa sellun hiilestä päätyy ilmakehään, suuri osa esim pehmopaperituotteista päätyy jätevesien puhdistuksen kautta peltojen hiileksi, tai painuu vesistöjen pohjiin.

    Jos amerikkalaisetkin ovat ongelmissa kiinalaisten tuotteiden valmistajien päämäärätietoisuuden kanssa, en todellakaan usko suomalaisten metsäyhtiöiden kanssa tapahtuvaan ”satunnaiseen hintojen samankaltaisuuteen”. Ja luulempa, että kiinalaiset tuovat tehokkaammin puun hyödyntävät korjuumenetelmät, ei mittailla kuitupuun latvaläpimittoja ja raakata ”hylkyä”.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 876)