Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • mehtäukko

    Jovain .”Onhan digimittauksesta etunsa puukaupassa. Kysymys ei enää ole kaupan kohteena olevista arvioista. Ei metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta. Ei iloisista rosvoista. Kysymys on ennakkoon tarkkaan tiedettävästä puuston ja laadun määrästä. Avoimessa puukaupassa myös ostajan edusta, mutta myös vastuusta, mitä puillaan tekee.

    Se olisi lisäkustannuserä, jota Jovainkin nyt haluaa kun puukaupasta on niin paljon joutavaa jaettavaa. Laadun määrä on pötyä. Ja mitä ostaja puillaan tekee, ei kuulu kenellekään.

    Ketkä ovat rosvoja?

    Mistä ”uudesta järjestelmästä” on kysymys? Jos kyseessä on Jovainin palopuheet ja yksinäinen huuto erämaassa, ei olla lähelläkään mitään sopimustilanteita ja tuskin tullaan.

    Hankintahakkaajille kaikki arvostus. Kun vain mitat,laatu ja muut sovitut pitävät, omatoimiselle mo:lle on sijansa.

    Jean S

    Pihkatappi: ihan järkevältä kuulostaa, vois olla vaikka muutaman puun ryhmäkin siinä risteyksessä periaatteessa. Eli siis liikenneympyrä 😉

    Jätkä varmaan tietää itsekin, että Maanmittauslaitos ei ole laserkeilannut Tollon päänsisälmystä. Mutta jos asiallista haastetta ei tule, niin se kertoo paljon.

    Jätkä

    Liikenneympyrä vielä tosiaan puuttuu.  Vanha virhe on tehdä risteykset nelihaaraisiksi ja myös 90 asteen kulmiin. Kun sellaisia väsää muutaman hehtaarille, niin ollaankin jo vajaa tuottoisessa metsässä.

    Se ei paranna tilannetta, että siellä liikkuu peruuttelemalla, mutta vaikeammissa paikoissa on tietenkin peruutusuran teko järkevää.

    Tollon mielikuva-ajourat voisivat olla mielenkiintoiset, jos hän osaisi ne väsätä näytölle näkyviin.

    pikkutukki

    Ojakulmaan teen usein pätkän peruutusuraa , saa loiventaa mutkaa ja hakea parhaan paikan puitten suhteen , muuten traktorivehkeille ei peruutusuria kaipaa .

    Jovain

    ”Nykyinen n. 5-10 % osuus on lähinnä naurettava ja puunhintaa alentava”

    Mehtäukko: ”Onhan omatoimiselle mo:lle sijansa”. Pienestä menoerästä tuntuu kiikastavan, jos mittaukseen saadaan lisäarvoa ja sillä perusteella ns. arviot saadaan tukittua. Missä on se sijansa ja ne isot menoerät. Eiköhän ne ole siellä teollisuuden toimialassa ja pystykaupassa. Saahan sitä hankintahakkaajaa arvostaa, mutta kaukana on se vaihtoehto. Onhan se tietenkin mahdollista, mutta ensin pitäisi päästä eroon puukaupan salailusta ja niistä isoista menoeristä ja että päästäisiin avoimeen puukauppaan. Eihän se niin voi mennä, että kustannuksia ja puunhintaa ei pääse vertailemaan. Ei myöskään mittaustulosta, sillä teollisuus ei edelleenkään hyväksy metsänomistajien mittaustulosta (motomitta).

    Teollisuus tuskin antaa apuja tällaisessa kysymyksessä, sen paremmin kuin poliittinen vasemmisto tai Ay-liike.

    Tolopainen

    Teollisuus hyväksyy puun tehdastoimitukset, joten ei muuta kuin toimittamaan puut tehtaan varastoon. Mitta on tietenkin tehdasmitta, mutta sehän on tarkka ja kelpaa kaikille. Jovain voi tietenkin maksaa urakoitsijoille  motomitan mukaan hakkuusta.

    mehtäukko

    Arviot saavat elää omaa elämäänsä eikö niillä ole todellisen kuutiomittauksen kanssa mitään tekemistä.

    Mitä se ulkopuolisille kuuluu teollisuuden omat menoerät? Kysyn vaan. Ja Jovain voi alkaa selitellä oman ruokakassinsa sisältöä, miksi ostit tänään makkaran K- kaupasta ja ylihuomenna S-ryhmästä. Äläkä vaan selitä että toisessa tuli tarjoukseen…! Ja avun hinnoitteluun saanet tietysti ay-liikkeestä 🙂

    Tolopainen

    No kun käytettävissä moton tuottama katkontalista. Kertokaa mitens  siitä voisi lukea miten katkonta on onnistunut ja onko tukka mennyt kuituun tai pikkutukiksi.

    mehtäukko

    Mitä huonolaatuisempi puusto, sen vaikeampi on jälki käteen väittää mitään. Ja jos puikoissa on ollut tunnollinen kokenut kuski, tyhjä edes aloittaa viisastella.

    Ensin on ymmärrettävä kauppakirjansa ehdot,mitat ja laadut. Katkontalistassa näkyy mitta-asetukset. Esim. kut latva voi olla ilmanalasta riippuen 163mm. Kun tukkipinoissa löytyy toinen toisensa jälkeen minimilatvaan ajettuja ja myös minimipituisia tukkeja, katkonta on oikean suuntainen. Kuitupinon tyveyksissä ja paksuissa välileikoissa pitäisi löytyä tukkiraakin aineksia, ja kuidun latvat ainakin rankapituuksilla olisi oltava enimmillään minimissä.

    Puuki

    Se on melkein  hankittava oma moto, jotta saa aina apteerattua tukkimetsät mieleiseensä lopputulokseen.  Silloin voi katsoa vain peiliin, jos menee harakoille homma.

    Monelle ostajalle toimittava korjuuyrittäjä, joka tekee hakkuun puuston mukaan eikä yhden ostajan tarpeen mukaan on yksi vaihtoehto.  Mittalistat motomitasta ja myös tehdasmitasta itselle, jos sitä on käytetty.  Etukäteen leimikon arviointi on hyvä tehdä myös. Sitä voi harjoitella ; ei onnistu pelkästään metsäsuunnitelmasta tai metsään.fi:stä katsomalla.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 876)