Keskustelut Metsänomistus Mikä metsäpolitiikka?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)
  • Mikä metsäpolitiikka?

    Metsäteollisuuden puunhuollon turvaaminen on ollut takavuosina elintärkeää, ja tärkeä tietysti vieläkin, vaikka puun ylituotanto on jo pitkään ollut huomattava.

    Em. syystä metsien säätelyn keskeinen tavoite on näihin asti ollut liiketalouden näkökulman ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Jopa perustuslain omaisuudensuoja on perustuslakivaliokunnan hyvin erikoisen tulkinnan mukaan ohitettu. Liiketaloudellisen näkökulman ohittaminen on väitetty jopa olevan ainakin pitkällä aikavälillä omistajan edun mukaista!

    Tavoitteen saavuttamiseksi metsäalan tutkimus, koulutus, valvonta ja neuvonta, tuet ja jopa metsänhoidon monopolisointi järjestettiin.
    Metla tutki, Tapio laati sääntelyn periaatteet ja ohjeet sekä järjesti metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja muiden toiomijoiden koulutuksen, jotka suorittivat ja valvoivat käytäännön toteuttamista. Koneisto käytti suvereenisti valtaa lain varjolla, oiken ja väärin, jossa toisinajattelulla ei ollut mitään sijaa.

    Metsänomistajat pakotettiin maksamaan jopa neuvontahenkilökunnan kulut. Jos halusit vapautuksen metsänhoitomaksusta, oli saatava suostumus tavoitteen mukaisen koulutuksen saaneen henkilön ammattiavusta.

    Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.

  • Visakallo

    Pitää hyvin paikkansa.
    Ylivoimaisesti suurin osa tuosta porusta on kylläkin tullut itsensä Reima Rannan, eli entisen palstan nimimerkin Pöllön taholta.

    pihkatappi

    Sulla ei taida Puuntakaa olla metsiä tuolla Pohjois-Suomessa. Siellä metsätalous ja koneisto joka sitä on ohjannut on kyllä ollut pelkästään kansantalouden pönkittämistä. No kyllä siellä taloudellisesti pärjää nyt, kun ei noudata vanhoja oppeja ja/tai joku toinen on tehnyt auraukset. Etelä-Suomessahan pärjää miten vain, jos palstan saa halvalla, kun kasvu on niin hyvää.

    Rane

    Itse asiassa kukaan muu kuin Ranta-Reiska ei enää jaksa jankata ja parkua tuosta ”monopolien” purkautumisesta.
    MHY:tkin joutuu uusiutumaan.Koita sinäkin Reiska pyrkiä samaan.

    Ammatti Raivooja

    Puuntuoton maksimointi kuulostaa erittäin järkevältä. Sääli, että tällänen järjestelmä puretaan. En ymmärrä mitä järjestelmällisellä metsänhoidon tason laskemisella saavutetaan, ei ainakaan liiketaloudellisesti mitään. Metsäneuvojia kyllä olisi tarvittu ihmisten pariin yhä enemmän metsänomistajien etääntyessä metsänhoidosta. Taimikonhoitopinta-alat on puolittunut 80 – luvulta. Nyt sitten paska osuu tuulettimeen kun kannattavasti korjattavaa puuta ei löydykkään metsästä tarpeeksi poltettavaksi. Metsäviisaat voisi joskus mennä itseensä eikä vetää itkupotkuraivareita siitä, että valtio ei tuekkaan hoitamattomuutta enenevissä määrin maailman tappiin asti.

    jees h-valta

    Pihkatapin linjoilla, aivan turha panostaa pohjoisen uudistuksiin eikä etelässäkään suosaroilla muuta kuin siemenpuut ja korkeintaan lisäsiementä. Naveromätästys tietty jos kuntta on kovin raskastekoinen että estää taimettumisen.
    MHY:n tosiaan PITÄISI uudistua mutta,mutta. Tämä MTK-kytkös vai pitäisikö sanoa kyykytys voi teettää aivan päinvastaisen lopputuloksen. Jopa vahvasti pelkään niin käyvän. On helppo heittäytyä isosen kainaloon ja antaa vetovastuu vaikka se isonen lähinnä halusi vain etäpesäkkeitä vakaaseen kepulandiaamme.

    raivuri

    Ilmeisesti lähinnä pohjoisen Suomen oloista tietävälle pihkatapille kertoisin, että e-suomessa ei saa palstaa halvalla. Ylihinnankaan maksaminen ei välttämättä riitä palstan saamiseksi…. yleensä nää halvalta näyttävät palat ovat suota/kohtuullisen karuja/pysyviä talvileimikoita, ja kaikista näistä ominaisuuksista pysyttelen kaukana.

    Gla

    RR: ”Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.”

    Miten sinulla Reima toiminta käytännössä muuttuu tai on muuttunut tämän Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) käynnistämän prosessin konkretisoitumisen myötä?

    pihkatappi

    On mula Etelä-Suomessakin metsää ollut pitkäänkin, käytän siellä pelkästään jaksollista kasvatusta tehokkaasti, se on varminta ja palstan arvo säilyy. Vasta ostin uuden tilan, kaksi vuotta meni että tarjous tärppäsi, hintataso on usein kohtuuton, mutta nyt onnistui. 1500 eur / ha kovanmaan T2 – 02 palsta 1200 lämpösumma alueella.

    Ja kyllä tuolla Pohjoisessakin puu kasvaa, mutta olemassa oleva puusto kannattaa huonommilla lämpösumma-alueilla aina huomioida ja uudistamisen vaikeudet / mahdollisuudet. Sanoisin että usein kannattavinta on jaksollinen kasvatus, jossa tavoitteena on luontainen uudistaminen.

    Reima Ranta

    Ymmärtänet Gla, että minun on mahdoton tukea tukea kilpailun rajoittamista. En ole kenellekään mitään ilmoittanut, mutta en todellakaan aio mitään kilpailunrajoittamismaksua maksaa. Pakollinen metsänhoitomaksu jouduttiin poistamaan juuri sen kilpailurajoitteiden vuoksi, siksi on mahdoton ymmärtää ministeriön asiasta lähettämää kirjettä, jonka mukaan metsänomistajan on asiassa ilmoitusvelvollinen. Metsäomistajaista suuri osa on ikääntyneitä vanhuksia, jonka vuoksi järjestely on törkeä, johon on pakko puuttua!

    Toinen asia on varma, tuotettavan puumäärän maksimointi ei ole metsänomistajan taloudellisen edun mukaista – ei millään aikavälillä ja näin toimien taloudellisen tappion määrä on tietysti suoraan verrannollinen aikaan eikä päinvastoin. Metsänomistajan yksiselitteinen taloudellinen tavoite on tulojen ja menojen nykyarvojen erotuksen maksimoiminen. Sen, joka tätä ei kykene sisäistämään, ei tulisi antaa kenellekään minkäänlaisia neuvoja metsänhoidosta.

    Visakallo

    Roisto Reipas puki sanoiksi juuri sen, mitä en itse ole kehdannut Reimalle sanoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)