On kaksi eri paalainta . Hakkuutähteitä varten omansa ja pienpuuta varten omansa . Fixteriä ei aukoilla nähdä .

Tässä menneenä talvena tuli harvennukseen fiksterillä perattu kuvio. Perkauksesta oli kulunut noin viisi vuotta ja nyt se tuli jo uudestaan harvennettavaksi. Maanomistaja oli tehnyt hommasta hyvän tilin kun oli saanut kemeratuet kuviolle (vanhat tuet). Metsänomistaja totesi että koskaan hän ei ole saanut risuista niin paljon rahaa kuin silloin. Ainoa ongelma oli että vähänkään suurempaan puuhun koneen hakkuupää ei ollut pystynyt. Nyt siis kuvio hakattiin uudestaan ja kerättiin väärät ja ”rössikkäpuut” pois. Metsästä tuli ihan hyvä kun se toiseen kertaan tehtiin.

Minusta fiksterin ongelma on tuo mittaavan hakkuupään puuttuminen. Siinähän on ainostaan kiljotiini jolla pienpuut katkotaan. Jos hakkuupää olisi ns normaali niin ainakin osasta puista voitaisiin tehdä kuitu ja jopa tukki ja loput paalattaisiin. Tulisi metsä kerralla kuntoon. Samalla koneen käyttöaste kasvaa kun koneella voistaisiin tehdä erilaisia leimikoita eikä kone olisi niin kranttu leimikkojen suhteen.

Se että onko risujen kerääminen kansantaloudelliset yleensäkkin kannattavaa niin epäilen. Kulut ovat niin suuret että tuskin tarvittavia kilowatteja puista lähtee. Toisaalta fiksterin käyttöaste on suoraan kiinni valtion e-puu tukeen ja nyt se alkaa olemaan jo niin heikko että kyseessä on aikamoinen riski-investointi. En usko koneelle kovinkaan ruusuista tulevaisuutta jos siihen ei muuteta kunnon kouraa eikä siihen saada kantokäsittelyominaisuutta.

Kiitos jesse. Tuo kantokäsittelyn määräykset laadittu niin että tietyn kokoisille puille ei kantokäsittelyä tarvita. Sen vuoksi fiksterin porukka on haluton sitä siihen rakentamaan. Keskustelin tästä heidän kanssa yhdessä näytöksessä jossa myös esitin tämän puuteen hakkuupään osalta.

Jos fiksteriin tehdään kunnon hakkuupää niin runkokoko tulee niin suureksi että kantokäsittely laitteisto tarvitaan. Minusta fiksterin idea on erinomainen mutta se vaatii uudenlaisen ajattelun ja koneen modifinoinnin jotta se soveltuu nykymetsien käsittelyyn. Enää ei riitä että kone soveltuu tiettyyn tarkoitukseen. Nykyään siltä vaaditaan mukautumista eri leimikkotyypeille. Sen jälkeen se kiinnostaa urakoitsijoita. Miettikää esim kaupunkien / kuntien lähiöiden puistometsät jossa risujen paalaus ja ainespuun teko on samassa koneessa. Varmaan työ sarkaa piisaa.