Ainakun puhutaan näistä härveleistä niin tutkijoiden argumentti on, että metsäalaa uhkaa huutava työvoimapula tulevaisuudessa ja siksi näitä pitää tutkia. Suomeakin on älymystön mukaan uhannut työvoimapula, mitä ainakin 30-40 vuotta. Suomessa on tällä hetkellä 370 000 työtöntä ja istutustyöt ovat erittäin haluttuja koska niitä voi tehdä kuka tahansa. ”Työvoimapulaa” on käytetty keppihevosena kautta-aikain perusteluina milloin mihinkin e. humanitäärinen maahanmuutto. Metsäniatutuksiin ja raivauksiiin on niin matala kynnys saada porukkaa, että ikinä ei tule tännekkään työvoimapulaa. Härveleiden sanotaan vaativan vähemmän henkilötyötä e. istutuskone -20%. Härveleitä oikeasti tarvitsee eniten se tutkijaporukka, joiden työpaikat ovat uhattuna jos ei tule uutta tutkittavaa, paljon on jo tutkittu. Luke jo irtisanoo porukkaa niin sielläkin on varmasti jo huoli siitä omasta työpaikasta.

Taloudellisuuteen en osaa ottaa kantaa. Se minua kuitenkin ihmetyttää, että millainen se harvennusjälki siellä pusikossa tulee koneella. Toinen asia, mikä ihmetyttää on se, että niiden risujen mukana menee tosi paljon ravinteita, jotka ovat oksissa, lehdissä ja neulasissa.

Kyllä siinä taitaa ”kolmen markan suutari” tehdä viiden markan vahingon. Harjavallassa tosin ei taida olla sellaista metsää, että niin suurta vahinkoa saisi syntymään.

Jois tuollaisia pusikoita haluaisi perata niin, että tulos vastaisi ihmistyötä ja olisi myös kannattavaa, koneen pitäisi olla hyvin pitkälle automatisoitu ja johonkin konenäköön perustuva. Keksitäänkö tulevalla vaalikaudella sellaista ihmettä jää nähtäväksi.

En kyllä suosittele pelkästään koivun kasvattamista. Ainakaan, jos ajattelee taloudellisuutta.

Kyllä havumetsän koneellinen kaato järkevästi on mielestäni mahdollista vain vasta, kun alimmat oksat ovat kuolleet, jotta motosta näkee jotain.

Mitä mieltä Jesse olet ravinteiden poistamisesta metsästä? Toki Harjavallassa niitä saattaa olla liikaakin. Meille muille ei ole kuitenkaan suotu tällaista ”siunausta”.

Ehkä se raha tosiaan maistuu vähä-ja hiukan enempivaraisillekkin isännille. Enpä ole vielä montaa metsäisäntää tavannut joka ennemmin maksaisi nuoren metsän hoidosta kuin ottaisi kantorahatuloa vastaavassa valinnassa. Usein vain on kyse puhtaasti tietämättömyydestä ettei osta hakea vaihtoehtoja kun mhy on vuosikymmenet tätä ennen kupannut niin varattomat kuin varallisetkin metsänomistajat nk.hoitotoimillaan. Nyt sitten ollaan visusti hiljaa kun olisi konetyömahdollisuus kera kantorahatulojen.