Suorittava omituisia oonailee. Tilivälikö pitkä jos otetaan e-puuharvennus väliin?
Itse puhuu juuri että neljänkymmenen alle olevaa metsää ei kajota koneen nysälläkään!
Eikös silloin ainakin tiliväli ole piiiittkkä???

Hienoa, että jeessi ymmärtää koneellisen metsänhoidon päälle. Siinä on tulevaisuus vaikka muutosvastarinta on kauhea. Fixteri voi olla yksi ratkaisu jos metsä on päästetty piloille. Sonnasta ei saa kultaa, mutta tulee edes jotain.

Koneellistamisen osalta suurimmat mahdollisuudet on viljelyketjun alkupäässä. Koneistutus tekee oikeilla pohjilla KESKIMÄÄRIN jo paremman jäljen kuin manumies. Laatu on parempaa etenkin kokonaisuus huomioiden (mättäiden laatu, taimien kunto, taimien määrä kpl/ha, taimien sijainti mättäillä jne.). Koneellistaminen vaatii kunnollisen kuviokoon joten joka paikkaan se ei sovi.

Koneellinen kitkentä on myös jo valmis menetelmä. Olen nähnyt aika paljon kitkettyjä kohteita ja jälki on kertakaikkiaan hyvää. Tuloksena yleensä laadukas sekametsä johon ei tarvitse mennä seuraavan kerran kuin kannattavalle ainespuuharvennukselle. Istutustaimien kasvu kiihtyy kun kilpailu vähenee. Jos haluaa viimeisen päälle jäljen, niin seuraavana kesänä voi raivaussahalla paikata jotain kulmia ja reunoja jos haluaa. Kokonaisuuden kannalta se ei isoilla kuvioilla ole tarpeen.

Samaa mieltä Peten kanssa, että suurimmat mahdollisuus on istutusketjun alkupäässä. Täällä oikeassa maailmassa eikä tutkijoiden kuplassa on yleistymässä tekniikka missä kaivinkonetta ei enää tarvita ja se on huokeampaa mutta tarpeeksi hyvää istutukseen. Siitä tulee viimeinen naula koneistutuksen arkkuun. Manumies istuttaa nopeammin tai ainakin yhtä nopea kuin kone. Johtava koneistutustutkija sano viimeksi tammikuussa, että ei kannata vieläkään. Minusta sitä kannattavuutta ei enää pystytä tutkimuksella tekemään. Istutuspuolella kaivinkonekuskit on ne joiden asema on eniten vaarassa.

Tuosta kitkennästä niin suhtautuuko Pete siihen ilman varauksia kun tiedetään kuusentaimikon lahoherkkyys, että siellä taimikosta ajellaan koneilla? Minä en muuten usko, että jos maata paljastetaan niin etteikö se kylväytyisi koivulle ja sitä ei tarvitsisi raivata kertaalleen ennen harvennusta. Voi olla , että kaikkialla ei tarvitsekkaan mutta jos se on ainut olettamus millä se on kannattavaa niin saattaa tulla siitäkin ikuisuustutkimuskohde.

Jatkuva mätästäjä toimii yllättävän hyvin kohteilla missä on ojat valmiina tai ei tarvetta ojitukselle ja juuri niissä missä istutuskaivinkoneella päästään parhaimpaan mutta silti kannattamattomaan tulokseen verrattuna perinteiseen. Itsekkin olin eka että näinköhän tulee istutuskelpoista jälkeä jatkuvamätästäjällä mutta olikin ihan hyvä istuttaa.

Kitkentäkone on niin ronkeli kohteista, että kyllä niihin yrittäjät kyllästyy nopeasti. Kelirikko, yli 2ha kuviot, vetiset, kivikkoiset ja mäkiset maat on riesana niin siinä on sellainen cocktaili, että ei tule yleistymään.

Ei metsureiden näistä tarvia olla huolissaan, enemmän minä olisin huolissaan, että joku ei metsäasioista hyvin perillä oleva päättäjä saa sellaisen käsityksen, että metsiin on tulossa sellaisia ihmekoneita mitkä ratkaisee kaikki hoitorästit ja nuorenmetsänkunnostuksen jälkeen metsä on priimakunnossa.

En koe mitenkään olevan puolustettavissa metsurityön kalleus konetyön verrokkina. Kuten puuntakunenkin toteaa ei niitä metsureita kyllä enää edes varteenotettavaa määrää ole edes kilpailemaan koneiden metsään rynnistystä vastaan. Kaatotyössähän se onkin jo manutyö historiaa ja vaihe kerrallaan näin tulee jatkossakin käymään metsässä. Ei kait metsänomistajan ole mitään mieltä, vaikka olisi kuinka maksukykyinen ruveta harrastamaan tuottamatonta investointia ajastaan taakse jäävään suoritustapaan. Eli käytännössä levittämään rahojaan ympäri pitäjää. Kulkee ennemmin ovelta ovelle ja lahjoittaa pois jos raha on ongelma. En juurikaan usko tämän maan metsätilojen koon perusteella mietittynä. Kun se vain on metsätalouden kehittymisen yksi kynnyskysymys saada mahdollisimman tehokas viljelyketju kannolta (ja jopa sen juurilta alkaen) tehtaalle.