Keskustelut Metsänomistus Miisun-kirjoitus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 86)
  • Miisun-kirjoitus

    Eilen ilmestyyneessä metsälehdessä Miisunkirjoitus asioista.
    Ihan ok tekstiä asiaa kyllä risuliitossa Miisulla työsarkaa
    Piisaa kertoi työnepäkohdista palkkauksesta ei nykypäivänä
    kukaan sahaamista maksa metsäeikan koneet tekee duunit
    Metsurile jää raivuut tienvarrett 1.Enska ei nykypäivänä
    HVA .tukkiaväsäillä Kuin totesi tekstissä raskasduuni
    Meilläkkin usein mukana Moto ponsse 2.ensakankone
    Esim tienvaressa puistometsienhakkuissa.valmistatulee

  • rekkamies

    Ainakin vielä pari vuotta sitten Fixterin hankintaan sai 150000 euron, eli noin yhden kolmasosan avustusta hankinta hinnasta. Täysin ylimääräinen avustus jonka kaltaista muunlaisilla koneilla energiapuuta korjaavat eivät saa.
    Apuja on tullut myös koneen kehittelyyn ja suunnitteluun. Siitä huolimatta kovin hitaasti tuntuvat lähtevän yleistymään.
    Olin seuraamassa Fixterin työnäytöstä kesäisenä aikana, teki paaleja vain metsäautotieltä käsin, ei tohtinut kuljettajan mukaan mennä
    maastoon, ettei jää jälkiä , ei olisi kuulemma ollut eduksi näytökselle. Ei oikein vakuuttanut. Vieressä näytöstä seurasi pitkän linjan motokuski, totesi vaativan lehmän hermot joka jaksaa päivästä toiseen risuja kouraan keräillä ja vielä pitäisi kehitys kelpoinen metsä saada jäämään jäljelle.
    Paalien etuna on kuljetuksen tehostuminen niin metsässä kuin maantielläkin. Sama etu saavutetaan, jos puu kasvatetaan järeämmäksi ja korjataan karsittuna rankana, korjuu voidaan suorittaa normaalilla (halvemmalla) koneella ja neulaset ja lehdet jäävät metsää lannoittamaan.

    Visakallo

    Energiapuun korjuussa tarvitaan erityppisiä koneita, sillä korjuukohteiden taso vaihtelee erittäin suuresti.
    Fixterillä on markkinarakonsa juuri niissä kohteissa, joissa hoitotyöt ovat jääneet vähemmälle.
    Täällä suunnalla on ollut paljonkin Fixteri-savotoita ja metsien kunto on kyllä kohentunut selvästi.

    Ammatti Raivooja

    Varmasti fixteri onkin se suuntaus mihin ollaan menossa. Linja ero minun ja jeessin näkemyksissä on vain siinä, että minä en pidä sitä metsätaloudellisesti järkevänä suuntauksena. Liian paljon menetetään kasvua puuttellisella hoidolla. Täytyy kummastella erikoistutkijan näkemystä taimikonhoidoista, että miestyövoima on kallistunut,että koneita pitäisi saada. Eihän ne koneet itsestään siellä metsässä. Eikä niitä ikinä, siis ei koskaan tulla saamaan tuottavaksi. Niinkuin jees sanoi , että huimaa kehitystä muilla osa-alueilla mutta ei minkäänlaista taimikonhoitoon.

    Jeessille kysymys: jos ajatellaan ei tästä maailmasta mutta sellainen hypoteettinen tilanne, että istuttaiset kuuset niin päästäisitkö motot sinne taimikkoon ajelemaan ristiinrastiin kitkemään? Kuulostaako hyvältä idealta?

    rekkamies

    Hyvä ajatushan on paalata risut hyötykäyttöön, jos vain toiminta saadaan kannattavaksi ja halukkaita urakoitsijoita ja kuskeja riittää. Kohteista ei ainakaan näyttäisi olevan pulaa.
    Turhempiakin asioita suomessa tuetaan, kuin metsänhoitoon tarkoitettuja koneita.
    Pitäisi kuitenkin saada kannattamaan samoilla ehdoilla, kuin muutkin toimijat.

    jees h-valta

    Tämä ei ole mikään työvoimapoliittinen kysymys eli halppismetsurikaan ei pärjää koneen tehoille siellä hoitamattomassa nuoressa metsässä. Kun jokainen meistä varmasti pystyy jopa itessään tunnustamaan ottavansa ennemmin kuin antavansa rahaa. Siitä ja vain siitä tässä Fixterinkin kohdalla on kyse. Metsä elää senjälkeenkin molemmissa mahdollisuuksissa. Puuntakunen hiukan jo alkaa antaa aikaa ajatuksien kehitykselle mutta muillekkin se olisi hyvin suotavaa muistaa missä metsää tehdään. Koneen kopissa.
    Näillä nyt työtään tekevillä metsureilla, edes Miisullakaan nuorena ja jaksavana ei ole syytä huolestua omasta työpanoksestaan. Sitä tarvitaan kyllä. Mutta kun koneet tekevät sen lopullisen läpimurron se on kyllä siinä mutta koko kehityskulminaatio on pitkässä juoksussa.
    Nykymotomiesten ei kannata sinällään murehtia ettei hermojaan hallitsevia koneen käyttäjiä löytyisi. Niitä on aina saatu koulutettua ja ehkä paras onkin aivan oma uusi sukupolvi näille kevyen metsäkonelinjan käyttäjille.

    MIISU4F

    tuplaus pois

    Tunkee nyt tuota energia sanaa minulla joka väliin. Nyt pitää lopettaa oma kommentointi, kun en vaan keksi uutta. Ja antaa muille mahdollisuus =D

    MIISU4F

    Juu, ei sitä paalainkonetta ehkä tarvitsisi, jos olisi raivattu ajoissa. Ei moni metsurikaan riemusta kiljahda, kun nuoren metsän käsittelyyn pääsee/joutuu joko raivarilla tai moottorisahalla. Tilanne on mikä on.

    Varsinainen taimikonhoito ja varhaishoito on metsurin hommia. Raivataanhan sitä uudisalojakin ja mikään ei korvaa ennakkoraivausta hakkuun onnistumiseksi.

    Ja se on ollutkin hyvä kehitys se, että motot ja ajokoneet on kehitetty! Metsurintyö siitä keveni mutta ei se ihan kevyttä tieten ole vieläkään. Kehityksen haitta metsurille on ollut vaan se, ettei kaikille sitten ole sitä talviajan mh-/hakkuutyötä. Liian pitkällä lomautusajalla saattaa kunto rapistua. Se ei ole hyvä juttu työturvallisuudelle keväällä aloittaa kylmänä ryskähommat.
    Onneksi osalle on tarjota sahahommia. Vähälumiset talvet jatkavat raivuukautta.
    Niiden lauhatalvienkin kääntöpuoli on se, ettei puuta saada korjattua. Alentuneet hakkuumäärät näkyy yhtiöiden tuloissa ja se taas näkyy hoitomäärärahojen suppeutumisena. Ilmoista kannattaa olla huolissaan yksityisten ja yritysten yhtä lailla. Siinä ei auta (parjattu) ammattiliittookaan, kun kelit määrää lopulliset tahdit. Korkeimman kädessä siis.

    Mikä se olisi seurava kone-> ilmatyynyaluksena toimiva, ei vaurioita maata. Hullu idea mutta mistä sen tietää. Kävelevästä metsäkoneesta ei ole pitkiin aikoihin kuulunut mitään? Entä etäohjattava?

    Lähellä oleva hakevoimala työllistää jo useamman ketjun mutta missä sellaisia ei ole, ei pikkurisun korjuu ole kannattavaa. Joku hoito pitää silti tehdä ja toiv. ei halpismetsurilla kuitenkaan.

    MIISU4F

    Nythän moni ehti kirjoittaa minua ennen tuossa. Alkaa samaa mieltä löytymään porukassa monistakin asioista =D =D
    Olen samaa mieltä, ettei oikea-aikainen hoito ole kallista eikä tee kipeää yksityisenkään mo tehdä/teettää.

    Ja samaa mieltä, että kun on jo niitä rästejä kerta, niin tottakai niihin mahdollisimman tehokas näppärä kone tulille.

    Minä henk.koht. en tahdo sinne nuoreen metsään itseäni väsyttämään raivaussahalla, kun vähemmällä vaivalla saa paljon enemmän aikaan normiraivuulla. Mutta meillä ei oikein harrasteta energiapuujuttuja tällä alueella. Joten kevyt raivaus ja ensiharvennusta varttuumaan. Onneksi rästit täällä alkavat olla jo menneitä aikoja. Vahva panostus on varhaishoitoon.
    Joensuun suunnalla kyllä tarkemmin otetaankin sitten talteen ja on sopimuskoneketjuja pienpuun keruussa. Siellä on sille tarve suuri koska firmalla omaa biotaloustoimintaa pienessä mittakaavassa.

    Pitää saada valtakunnallinen *mene metsään*- kampanja liikkelle. Kyllä te kaikki tänne kirjoittavat ja moni muu osaatte hoitaa tiluksenne!!

    On iso joukko joka ei osaa/tiedä/pysty/jaksa/ tai joku muu syy, ettei.

    Odotan uutta metsäpoliittista ohjelmaa ja uuden kemeralain voimaansaattamista. Metsästä odotetaan paljon ja on lupa odottaa paljon työtä ja menestystä. Kunhan Eurooppa nousee lamasta pikkuhiljaa, on jatkotuotteillekin kysyntää. Ja innovaatiot ja ja. Ellei Kiina tule ja jyrää meitin Tai Venäjä.

    En minä ole pessimisti vaan optimisti romanttisella säväyksellä!

    suorittava porras

    #” Kun jokainen meistä varmasti pystyy jopa itessään tunnustamaan ottavansa ennemmin kuin antavansa rahaa. ”#
    Juuri tästä syystä kokenut metsäkoneyrittäjä ei risuvehkeisiin sekaannu : )

    ..ja Fixterikö kevyttä teknologiaa.???
    Painaa yhtä paljon , kun järeimmät motot .

    Kannattaa miettiä , onko pieniläpimittaiselle energiapuulle todellista kysyntää . Toimintaan tarkoitettuja kemeravaroja on jäänyt viimevuosina käyttämättä merkittäviä määriä . Tämä siksi , että eneriapuukauppa ei ole käynyt . Kotimaisen energian käytön lisäys tapahtuu tulevaisuudessa uusissa biolaitoksissa
    (mm Äänekoskella) . Sinne toimitettavien puiden valmistamiseen ei tarvita erikoiskoneita , Fixtereistä puhumattakaan . Puuta korjataan vasta sitten , kun sato on kypsää ja korjuu voidaan tehdä tuottavasti .
    Olkoon sitten jokaisen oma asia , haluaako tilin ennemmin vai myöhemmin . Jos raivaus ei kiinnosta , on tiliväli pitkä.
    .

    Visakallo

    Äänekoskikaan ei poista sitä tosiasiaa, että valtakunnassa on runsaasti hoitamattomuuden seurauksena täysin tukossa olevia ryönämetsiä.
    Niiden ennakkoraivaus hakkuukuntoon tahtoo nousta niin kalliiksi, ettei siihen löydy maksajaa.
    Fixteri on silloin lähes ainoa ratkaisu.
    Tällaisten savotoiden kasvattamisessa ei tietenkään ole mitään järkeä, mutta jotenkinhan nekin olisi kuntoon laitettava.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 86)