Jesse voi toki elää uskossaan. Onhan hänellä terveet kädet ja Valtra .
Hoitamattomien pusikoiden kohtalona on jatkossa valitettavasti kasvaa sellaisenaan luonnon hoitaessa harvennusta . Puuta ostetaan vasta sitten , kun korjuu on taloudellista . Tämä tarkoittaa
sitä , että puuston ikä on neljänkymmenen vuoden pinnassa , kun ensimmäinen hakkuu toteutetaan .

Hoitorästejä aletaan purkamaan järeämmästä päästä .
Jos taimikonhoito ei kiinnosta , siirtyy ensimmäinen hakkuutapahtumakin 15 -jopa 20 vuotta eteenpäin . Luonto on hoitanut (ilmaiseksi) raivauksen tavallaan ja sitä korjaillaan , mitä on jäljellä . Monestikaan ei kovinkaan paljon , laadusta puhumattakaan.

Tuohon kuvioon ei kuulu tuottamaton työ . Tämän insinööri Sipilä varmasti tietää . Kun jokainen hoitaa oman osuutensa tuotantoketjusta kunnialla , alkaa tulosta syntyä .

Vaikka myö itäsuomessa holmöjä ollaan niin jokin homma on menny hyvin.Tää risupaalikauppa ja kantojen nosto lopetettiin kannattamattomana varsinkin koneurakoitsijoiden kannalta katsottuna.
Harmi vaan kun urakoitsijoille jäi ne kalliilla hommatut rojut varastoon.
Oiskohan siellä Harjavallassa niitä rotteloiden ostajia?

Paalain – tai taimikonkitkentäkoneet ovat marginaalissa eikä esim. tällä alueella ole missään muodossa kilpailukykyisiä.
Sama istutuskoneiden kanssa, vaikka takavuosina povattiin, että ne(kin) korvaa metsurin.
Kävelevää aitoa oikeata metsuria tullaan tarvitsemaan vielä vuosia ja vuosia. (paitsi Jeessin palstalla?)
Koneiden voittokulku näyttää pysähtyneen em koneilla, koska hinta/laatu suhde ei pärjää vieläkään metsurille. Sitten on niin vähän sellaisia maastoja, missä koko metsän kiertokulun vaatimat hoitotoimenpiteet voitaisiin hoitaa istuttamisesta alkaen koneellisesti. Hoitorästejä nyt on niin valtavasti, että pitäisi tarttua toimeen heti, eikä odotella parempia päiviä tai koneita.

Kaikki tuntemani ja tietämäni metsänomistajat Jeessiä lukuunottamatta pyrkivät kasvattamaan tukkia. Kuitukin on siinä kierrossa välttämätön paha mutta siitä vielä saa voittoa toisin kun energiahötön kasvatuksesta.

Koska joka tapauksessa on vielä n 2500 palkoillista metsuria ja joitain harmaan alueen metsureita, sekä yrittäjät päälle. Metsurin palkkaaminen hoitotöihin ei ole niin iso kuluerä varsinkaan oikea-aikaisesti tehtynä metsänkasvatuksessa kuin mitä tappiota tulee, jos kukaan ei tee mitään. Alipalkalla ei pidä niitä tehdä eikä teettää oli yrittäjä tai työsuhteessa. Ei kai se palkkaaminen sitten kannatakaan, kun on jo rästit ja paras tuleva tuotto menetetty hoidon laiminlyönnin seurauksena.

On hämäriä rempparetkuja ja hämäriä metsäketkuja. Yhteistä niille suuret puheet, muka hyvät hinnat laadun ollessa myös sitä ja tätä.
Esim vanhalta mummolta virolaisremparetkue huijasi rahaa kuistin tekoon. Kuisti jäi puolitiehen, äijät hävisi rahojen kanssa. Niin saatetaan myös huijata metsänomistajia, suuria ja pieniä.

Nämä koneellistumiskokeilut tuo leivän ainakin yhden porukan leipään ja se on tämä tutkijaporukka joka pyörii näiden kaikkien hilavitkuttimien ympärillä. 100 vuotta metsäntutkimusta niin alkaa jo tutkittavat asiat olla kivenalla. Yhden luken tutkimusesitelmän kuuntelin istutuskainvinkoneeseen liitetystä gps-paikantimesta joka antoi kartan siitä mihin taimet oli istutettu. Ylläripylläri se ei ollut tarpeeksi tarkka mutta mä oon miettiny asiaa ja ei ole minulle selvinnyt mitä sillä tiedolla tekisi vaikka se toimisi? Mutta onpahan sitäkin asiaa tutkittu. Nää koneellistumiskeksintöunelmat on enemmän siellä tutkija päässä kuin, että niillä joku oikeasti tienaisi tarpeeksi. Ainakun keksitään mikä tahansa värkki niin asiaa pitää tutkia 2-3 vuotta.