Voi jäädä metsät hoitamatta , jos ruvetaan nojautumaan isommalti risujen kapalointiin . Kaupallinen tiedoite on näköjään mennyt Jessen kohdalla täydestä , kuin väärä raha. Mainoksissahan ei ole kielletty lupaamasta melkein mahdottomia. Saha ja Valtra riittää risutalkoisiin vallan mainiosti .

Miisun kirjoitus oli täyttä asiaa . Tukea hänen ajatuksilleen on myös
Metsälehden (n:o 8 / 2015) sivulla 14 .

Pseudoyrittäjyydellä on saatu metsänhoidon kustannukset l
alas ja on törkeää väittää, että metsänhoito on kallista varsinkin kun valtio laittaa vielä rahasäkin kylkeen kemeroina. Kyllähän metsänomistajien äänenkannattajat näillä kustannuksilla selittävät omaa laiskuuttaan mutta todellisuudessa oikea aikaiset raivaukset ei maksa paljon mitään huomioiden myös sen kannattavuus toimenpiteenä ja jos joku väittää muuta, valehtelee.

Totta on, että palkat on 10-20% korkeammat Suomessa kuin pahimmissa kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Tämä on tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen kiristyksen tulos ja on johtanut Suomen suurelta osin tähän lamaan. Euromaiden talouden kasvaa ja jopa Kreikan talous kasvaa nopeammin kuin Suomen. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus ei ole tukea Suomen taloutta tai työpaikkojen syntymistä. Ay liikkeen ainut tehtävät on kiristää jäsenilleen mahdollisimman isot palkat ja edut muusta välittämättä.

En varsinaisesti ottanut kantaa paalikoneeseen mutta voin ottaa. Tämä on todellakin tulevaisuuden suuntaus, että paalikoneella tehdään taimikonhoidot. Metsälehdessä metsä”viisas” jo näkee valoa tulevaisuudessa siinä, että metsänhoito koneellistuisi. Kykenmättömyys puuttua liian vähiin varhais- ja taimikonhoitoihin, johtaa paalikonetyöskentelyyn. Sitten mitä se tarkoittaa metsien kasvun kannalta onkin toinen juttu. Koivusta, hieksestä lähinnä, tehdään harvoja metsiä kun ne on 30-40 vuotiaita jo lähes kasvunsa lopettaneita niin siinä menee kaikki pieleen. Nuorenmetsänkunnostus jo nimenä kuulostaa lähinnä irvokkaalta kun kone on hakannut omansa pois. En kyllä ymmärrä miksi metsä”viisaat” ajavat koneellistumista kuin käärmettä pyssyyn metsään kun tulevaisuus vaatisi enemmän ja nopeammin ja siihen pääsee vain metsurityöllä.

#”Tämä paalikone on alkanut todella tehdä kauppaansa ja kun se alkaa löytyä joka puolelta maata tasaisesti osaavalla koneyrittäjällä on karu totuus edessä ammatikseen raivaavilla ”#

Joka puolelta maata ei löydy paalivehkeitä pitkään aikaan – tuskin koskaan . Tätä ihmelaitetta on kehitelty jo toistakymmentä vuotta ja tuotanto on hädin tuskin kivunnut yli kymmenen koneen .

Ikiliikkujakin on helpompi keksiä , kun saada keppien paalaus kannattavaksi ilman poppakonsteja . Vaikka laitetta markkinoidaan raivaamattomiin kohteisiin , sekin alkaa toimia ja tuottaa vasta raivatuilla ja runkotilavuudeltaan ensiharvennuskokoisilla kohteilla .

Energiayhtiöt ovat todenneet pieniläpimittaisen puun liian kalliiksi
heidän tarkoituksiinsa . Tämän seurauksena on siirrytty käyttämään kivihiiltä . Kun nuori metsä on korjuutyön ja materiaalin laadun kannalta sopivaa , on se biologiselta ja taoudelliselta kannalta jo pilalla .

Korjuun yhteydessä syntyvät maasto- ja puustovauriot
pahentavat metsän tilaa entisestään . Korjuujälkien seurannassa ei ole havaittu vaurioiden vähentymistä , vaikka arvosteluasteikkoa on hilattu rajusti lievempään suuntaan ja työntekijät ovat kokeneempia.

Taimikonhoidossa parempiin tuloksiin pääsemiseksi ainoa toimiva tapa on tehdä työ ajoissa . Paljon aikaisemmin , kun tähän asti on ollut tapana . Työmäärä on kohtuullinen , samoin kustannukset . Konevoimaan siirtyminen hoidon pitkittymisen myötä johtaa väistämättä korkeampiin kustannuksiin . Kuka on valmis maksamaan enemmän siitä , että konetyön tulos ei täytäkään odotuksia taloudellisessa eikä metsänkasvatuksellisessa mielessä?

Työvoiman riittävyyskin on ongelma . Kaikki nykyiset ja tulevat konekuskit tarvitaan ainespuuhakkuille ruokkimaan joko uusia tai laajentuvia tuotantolaitoksia . Kokemuksesta voin sanoa , että risuvehkeille ei tule olemaan tungosta.