Olen viime aikoina yhä enemmän miettinyt, mihin meitä metsänomistajia tarvitaan? Jos joidenkin suuri haave toteutuisi, ettei metsiä enää hakkaisi teollisuuden eikä energiantuotannonkaan tarpeisiin, niin mitä jäisi silloin jäljelle?
Lasketaanpa miten päin vain, on selvä että vastaisuudessa Suomen päästöjä ja nieluja tarkastellaan kokonaisuutena. Toisin sanoen esim. päästövähennykset liikenteessä ja metsäkadon saaminen hallintaan vähentäisivät painetta metsien käyttöä kohtaan. Metsäalan sisällä puolestaan puuston kasvun parantaminen antaisi liikkumatilaa hakkuisiin. Kasvu parantunee vielä nykyisestä myös ilmaston muutoksen ja suotuisan ikärakenteen vuoksi jos harvennuksista huolehditaan.
Sallitaanko pieni kevennys, ettei mene liian vakavaksi?
Esson baarin parlamentti oli Visakallo jo päättänyt, että jatkossa saa hakata hehtaarilta korkeintaan 3 m3/v, ja että kaikki metsät on muutettava jatkuvan kasvatuksen metsiksi. Tarkastelujakso on kuulemma kymmenen vuotta. Lopettakaa nyt äkkiä Visakallo ja kumppanit höttökuusinen halaaminen ja myykää kiireesti kaikki jotka terälle ylettyy.
Jos kasvua pitää pikaisesti saada lisää, niin lantapussi joka puun juurelle kiireesti, että saadaan hakkuuoikeuksia. Se on sitä paitsi kuulemma kannattavinta, mitä metsissä voi tehdä. Tuotto vähintään 10%. Kansallinen paskanlevitystalkoo metsiin äkkiä käyntiin.
Kasvua lisää, kasvua lisää, lisää kasvua kaikin voimin kustannuksista välittämättä ja neuvontaa maailman joka kolkkaan, kuinka kasvua saadaan lisää.
Mutta kun aika pienellä alueella Etelä-Amerikassa voidaan tuottaa kaikki puu mitä tarvitaan. Vain Anton pärjää kilpailussa etelä-amerikkalaisten kanssa.
Metsäpinta-ala tosiaan vähenee meillä, ja syynä on peltojen raivaus ja rakentaminen. Moottoritien pätkät ja teiden ohituskaistat sekä rautatiet esimerkiksi, mutta osin myös taajamat laajenevat.
Ei suomen metsät mihinkään katoa. Ei vaikka peltoja raivattaisiin lisää jne. Puun kasvu lisääntyy ja se on yks` hailee, pieneneekö pinta-ala, jos puumassa vaan lisääntyy.Pohjoisen metsät alkavat kasvaa kuutioita nopeammin, toki puun laatu muuttuu samalla, eli ei voida enää hymistellä lapin hitaastikasvaneesta puusta.
Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja sieltä tulee lisäneliökilometrejä, jos ilmaston lämpiäminen jatkuu nykyvauhdilla.
On paljon myös peltoja, jotka todellisuudessa ovat metsää. Itselläni n 8 %. Jos nämä metsitetyt pellot laskettaisiin, löytyisikin pajon metsää, mikä ei näy missään tilastossa. Omia peltojani en ole viitsinyt ilmoittaa metsäksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.