Olen viime aikoina yhä enemmän miettinyt, mihin meitä metsänomistajia tarvitaan? Jos joidenkin suuri haave toteutuisi, ettei metsiä enää hakkaisi teollisuuden eikä energiantuotannonkaan tarpeisiin, niin mitä jäisi silloin jäljelle?
Näädän näkemykset ovat todellisuutta osassa Suomea, ja puuntuotantokäytöstä poistuneet alueet lisääntyvät koko ajan. Tämä on nähtävissä myös täällä palstalla, jossa yleisimmät kirjotusten aiheet ovat huono puun kysyntä, huono hinta sekä uudistamisen ja hoidon kalleus.
Tuo on todellisuutta.Ja on vapautta olla miten on,- onneksi.
Kuten joskus aiemmin olen todennut ja monelle ukkelille metsissä paasannut, hyvin pitkälle suurimmat kannattavuusvirheet tilatasolla tehdään omista nurinkurisista toimenpiteistä,tekemättömyydestä ja tietämättömyydestä.
Näädän ajattelutapa on yksilötasolla järkevä. Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan metsien käyttöä voi mielestäni tuolle pohjalle rakentaa. Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa raaka-ainetta. Siten edellytykset puun tuottamiselle pitää laittaa kuntoon. Tiettyyn tasoon saakka se ei edes ole ristiriidassa virkistysarvojen kanssa. Liekö hiilinielunakin hoidettu talousmetsä paras mahdollinen, kun tarkastellaan muutamaa vuosikymmentä pidempää ajanjaksoa tuota lyhyempien jaksojen sijaan.
Jos galluppien viimeaikainen kehitys ennakoi seuraavaa hallituspohjaa, on syytä olla huolissaan kestävien ratkaisujen toteutumisesta. Kokoomuksen ja kettutyttöjen yhdistelmä Rkp peesarina ei ainakaan minun mielessäni luottamusta herätä. Pidänhän sentään kotimaista tuotantoa ja ympäristöasioita hyvin tärkeinä.
Nykyinen EU=Saksa. EU:ssa tehdyt, ja jatkossa tehtävät päästöihin liittyvät päätökset palvelevat täysimääräisesti mm. Saksan ja Puolan kivihiilivarojen täysimääräistä hyödyntämistä myös jatkossa. Metsien osalta on tulossa sama tilanne. Britania teki jo omat johtopäätöksensä ja täällä Pohjolassa tapahtuu sama, ellei meno EU:ssa ratkaisevasti muutu. On hämmästyttävää, miten suomalaiset poliitikot yhä edelleen väistävät kyseiset aiheet, vaikka ne ovat olleet jo vuosia aivan selvästi kaikkien nähtävissä.
Pienen maan ei kannata hännystellä isoissa blogeissa kuin aivan se pakollinen kaupallinen yhteistyö. Siihenkin suo ulkopuolella olo hyvät mahdollisuudet kunhan pidämme korkeaa osaamisen tasoa jolloin tuotteemme menevät maailmalle hyvin kaupaksi. Myös raaka-ainevaramme metsissä ovat suuret joten sieltä piisaa viedä mutta ei siitä sentään maksaa kannata että saa viedä. Meidän rähmällään olo euroopan unionille on jopa pahempaa kuin aikanaan itään päin kumarrus. Nyt sinne pyllistetään koska toinen suunta vetää kumaraan.
Näädän tilanne on on aika kaupallinen, lienee toimiva jossakin Keski-Euroopan metsäparoonien alueilla. Suomessa tilanne on perinteisesti ajateltu toisin.
Alunperin metä antoi omatoimisille maatiloille lisäarvoa investoihin. Sanonta;” metsä on viljelijän pankki” ei enää juuri pidä paikkaansa. Yksityinen metsänomistaja jopka hoitaa metsiään ja osallistuu aktiivisesti alkutuotantoon, on yhteiskunnalle tärkeä. Ikävä kyllä tilanne luisuu sijoittajille ja puun reaalihinta on laskenut niin alas, ettei yksittäinen mo elä pelkästään metsätuloilla.
Gla: ”Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan metsien käyttöä voi mielestäni tuolle pohjalle rakentaa. Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa raaka-ainetta. Siten edellytykset puun tuottamiselle pitää laittaa kuntoon. ”
Mielestäsi siis vapaa markkinatalous ei voi toimia? Minä taas olen sen puolestapuhuja. Vapaa markkinatalous sopii vallan mainiosti vaikka ympäristöasioiden parantamiseen. Valtion tukijärjestelmät sen sijaan ovat vähän sama kuin kantaisi säkillä valoa pimeään mökkiin.
Palstalla näkyy asenteita, joiden mukaan metsänomistajan on velvollisuus tuottaa puuta metsäteollisuudelle (on toki asenteitakin jotka ajavat jopa puunmyyntilakkoa). Maailma muuttuu. Ei ole pitkä aika kun metsän tuotto saatiin tervantuotannosta, mistä sen tietää mistä tuotto tulee tulevaisuudessa.
Harrastelija on oikeassa. Suomalaisen metänomistuksen ongelmat kietoutuvat aika pitkälti siihen, että metsänomistaminen on liittynyt tiukasti maanviljelyyn.
Siemen kylvettiin silloin, kun torpparijaossa muodostettiin liian pieniä tiloja (nykymittakaavassa ajatellen). Ne ovat monesti pilkkoutuneet sitten 60-luvun ensimmäisessä maaltamuuttoaallossa ja lopullinen tuho on tapahtunut sitten EU-aikakauden seuraavissa pilkkojaisissa. Lopputulemana on paljon vain ”harrastuskokoisia” metsälöitä, joiden bisnes on satunnaista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.