Keskustelut Metsänhoito Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 143)
  • Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

    Merkitty: 

    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näin linjataan uudessa hallitusohjelmassa. Hiilineutraalius edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja toisaalta hiilinieluja kasvatetaan. Parhaillaan Suomessa on kuitenkin vireillä useampikin sellutehdashanke, jotka toteutuessaan tarvitsevat kosolti puuta. Miten metsien taloudellinen hyötykäyttö sopii yhteen hiilinielujen kasvattamistavoitteen kanssa? Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Live-lähetyksessä toimittaja Sari Valton kanssa keskustelemassa MetsäGroupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

    Yle Ykkösellä tiistaina 3.9.2019 kello 10. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa lähetyksen jälkeen 3.9.2019 klo 11.30.

  • Jean S

    Heitän lisää vettä hiilikeskustelun myllyyn:

    Kannattaako suossa oleva turve

    a) nostaa ja käyttää a1) kasvualustana vai a2) energiaksi

    vai

    b) käyttää ojitettuna puitten lannoitteeksi ja b1) polttaa puut tai b2) tehdä puista vessapaperia

    Ja mitkä ovat päästöt näissä eri vaihtoehdoissa?

    Eikö tuollainen vaarallinen turve pitäisi kaivaa kokonaan pois ja sen jälkeen kasvattaa metsää siinä pohjassa?

    A.Jalkanen

    Liian laaja kysymys noin äkkiseltään vastattavaksi Jean S. Auttaisiko tämä yhtään:

    ”Soiden turpeessa oleva hiilivarasto hillitsee ilmastonmuutosta, sillä maaperään sitoutunut hiili on poissa ilmakehän hiilidioksidivarastosta. Suomessa soiden maaperän hiilivarasto on noin 5 500 miljoonaa tonnia. Kangasmetsien maaperän hiilivarasto on vain viidennes tästä, noin 1 300 miljoonaa tonnia ja puustobiomassan (sekä kivennäismaiden metsien että suometsien) hiili vain 7 %, noin 700 miljoonaa tonnia. Luonnontilaiset suot vapauttavat ilmakehään metaania, jolla puolestaan on ilmastoa lämmittävä vaikutus. Koska metaani hajoaa ilmakehässä huomattavasti nopeammin kuin hiilidioksidi, luonnontilaisten soiden pitkäaikainen kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentävä.”

    Siis: maaekosysteemiemme hiilivarastosta noin 3/4 on turvemaiden maaperässä. Sillä on iso merkitys miten tuota käsitellään.

    Lähde:

    Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen arviointi ja arvottaminen (SuoEko-hanke) – Loppuraportti

    kim1

    Vaihtoehto d ilmanmuuta,varsinkin jos puun hintakehitys on seuraavat 30 vuotta samanlainen kuin edelliset…,elikkä oma taivaspaikan arvo on hiilinielukorvaus maksuinasuurempi kuin puun arvo…,heh(palsanmäelle ostamaan kupari pannua ennätys hintaan sopivassa nousuhumalassa)..

    sitolkka

    Mitäs jos ennallistaisimme suot jääkauden jälkeiseen tilanteeseen. Tuprautamma hiilet savuna ilmaan. Alamma sitten taas sitoa hiiltä niihin. Tässä hiilivouhotuksessa ei ole enää mitään järkeä ollut pitkään aikaan. Iät ja ajathan nuo metsät ja suot on hiiltä sitoneet. Eiköhän meidän hiilen sidonta oo jo ikuisiksi ajoiksi hoidettu. Sen verran paljon on noissa soissa sitä hiiltä kun kuitenkaan emme saa sitä kaikkea poltettua. Pitää tässä alkaa pakkailla jos sitä lähtis sukuloimaan rapakon taa. Päästelelis halpaa bensaa v8 maasturilla ja laittaa kuvia naamakirjaan mualimalta niinhän nuo viheriätkin ihmiset tekkee. Ja maalima pelastuu.

    sitolkka

    .

    mehtäukko

    Mihin suuntaan…?

    Ainakin MT:n tt:n mukaan kun Metsä Groupin Kemin kentällä on täys höyry uuden tehtaan pohjille, tulevaisuuden uskoa kannattaa muidenkin opetella.

    kim1

    Sitolkka:vihreillä on varaa mällätä…,asuvathan he vuokra-asunnoissa ,eivätkä investoi kiinteään omaisuuteen kuten esim metsään…

    A.Jalkanen

    Eipä yleistetä. Puolueiden sisällä on vaihtelua mielipiteissä ja olosuhteissa.

    Reima Ranta

    Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen – kuten laulussa sanotaan Gla. Kaikki otetaan (vaikka 300 miljoonaa), jos riittävän kustannustehokkaasti kasvaa. Siitä toisaalta olen tullut kyllä vakuuttuneeksi, että vasta sitten voi hakata, kun on ensin kasvanut – ei ennemmin. Harmillista, että ei elä edes 300-vuotiaaksi.

    Se olenko fossiili vai uudistuva, lienee lähinnä aikakysymys. Totta kai kuulostaisi paljon miellyttävämmältä olla uudistuva kuin fossiili.

    Ilmeisesti ilmasto-ongelmissa on lähinnä kysymys siitä, että kulutus on suurempi kuin tuotanto. Kun korkomarkkinat ovat tällaiset, metsänomistajan taloudenkin näkökulmasta olisi hyvin perusteltavissa kasvattaa puustopääomaa.

    pihkatappi

    Metsänomistajan vaihtoehtoisen tuoton korko ratkaisee, milloin kannattaa hakata aukeaksi jne. Nytkö ratkaiseekin pelkkä vallitseva korkotaso. Ennenhän oli metsätalouden perusteet pielessä, kun oli laskettu liian pienellä korolla sijoitetun pääoman tuotto ja tästä ei saanut juuri poiketa, nyt tuo ongelma on poissa. Metsäliitto maksaa melko varmasti yli 5% korkoa suhdanteiden yli ja nimenomaan ainoastaan puukauppatulot voi tähän tuotto putkeen siirtää. Eri asia, jos pitää Suomen tyriä metsäasiat ilmastonmuutoksen takia, turha siihen korkoa on sotkea.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 143)