Keskustelut Metsänhoito Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 143)
  • Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

    Merkitty: 

    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näin linjataan uudessa hallitusohjelmassa. Hiilineutraalius edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja toisaalta hiilinieluja kasvatetaan. Parhaillaan Suomessa on kuitenkin vireillä useampikin sellutehdashanke, jotka toteutuessaan tarvitsevat kosolti puuta. Miten metsien taloudellinen hyötykäyttö sopii yhteen hiilinielujen kasvattamistavoitteen kanssa? Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Live-lähetyksessä toimittaja Sari Valton kanssa keskustelemassa MetsäGroupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

    Yle Ykkösellä tiistaina 3.9.2019 kello 10. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa lähetyksen jälkeen 3.9.2019 klo 11.30.

  • Reima Ranta

    Voisimme tietysti lannoittaa, myrkyttää, jalostaa ja tonkia maat läpikotaisin puunkasvulle sopiviksi tuotettavan puumäärän maksimoimiseksi. Kokonaan toinen kysymys on onko sellaisessa riskinotossa evoluution, talouden jne. jne. näkökulmista mitään järkeä. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, mikä on järkevä puuntuotannon intensiteetti näissä olosuhteissa.

    Ei kai me nyt ainakaan tuhota metsiämme halua. Luonto on viisas ja kovalla kädellä lyhytnäköisten tavoitteiden saavuttamiseksi puuttumisella sen kulkuun otamme huomattavan riskin tuhoisista vaikutuksista.

     

    Rane

    ”Tuotettavan puumäärän maksimoimiseksi.”  =Hiilinielujen maksimoimiseksi.Eli järkeä on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.Kun tämä on otettu kaiken politiikan ykkösprioriteetiksi niin ei metsäpolitiikka voi olla jarrumiehenä.

    Reima Ranta

    Ei ole itsestään selvää edes hiilinielun kannalta kumpi on parempi jaksollinen vai jatkuva. Lopputulos muodostuu ei vain sitomisesta vaan päästöistä ja sitomisesta – ja millä aikavälillä? Ojan kaivu turvemaalle lisää kasvua, mutta entä turpeen päästöt? Ja kuten metsissä yleensäkin, olosuhteet ovat vaikka minkälaisia.

    Joudun pesemään kädet kuin Pilatus – mikä on totuus?

    A.Jalkanen

    Jatkuvapeitteisyys olisi turvemailla hiili- ja ravinnepäästöjen ja monimuotoisuuden kannalta usein parempi kuin avohakkuu ja maata ja ojia tarvitsee myllätä harvemmin. Win win?

    Gla

    Kun alkaa kyseenalaistaa puuntuotannon intensiteettiä, pitää esittää vaihtoehto uusiutumattomien käytölle. Minä en tiedä muuta kaupallisesti käyttökelpoista materiaalia kuin puu, jolla noita voidaan merkittävissä määrin korvata. Toki sähköä voidaan tuottaa tyhjästä (aurinko, tuuli yms.), mutta sähköstä ei toistaiseksi voi rakentaa taloja tai muita esineitä.

    Siksi minua harmittaa suuresti, kun puuntuotannon tehostaminen kytketään myrkyttämiseen ja muuhun tonkimiseen. Kyse pitäisi olla vain ja ainoastaan siitä, miten tuotantoa voidaan tehostaa ympäristöarvot huomioiden. Parannettavaa on ihan perinteisin menetelminkin ilman taloudellisia uhrauksia.

     

    Reima Ranta

    Puuntuotanto on ollut meille tärkeää ja kymmeniä vuosia metsäalan koulutus, tutkimus, neuvonta jne. ovat tähdänneet laput silmillä vain ja ainoastaan puuntuotannon maksimointiin. Hinnalla millä hyvänsä ja sen aivopesun vaikutukset on helppo lukea täältäkin.

    Gla

    Mitä esität vaihtoehdoksi fossiilisille?

    Reima Ranta

    Ei kai kukaan ole esittänyt, että puun käyttö tulisi lopettaa, ja maasta tullaan kaivelemaan tuotteita jatkossakin aivan varmasti. Materiaalien järkevä käyttö ja kierrätys tulisi tietysti saattaa tästä kertakäyttö-mässäilykulttuurista aivan uudelle tasolle.

    Kysymys kuuluukin, mikä on näissä olosuhteissa järkevä puuntuotannon intensiteetti?

    Puuki

    Puun määrän maksimointi oli pääasia ennen 1990-lukua varsinkin. 1980-luvun loppupuolella alkoi esim. korkojen käyttäminen kannattavuuslaskelmissa metsäpäässäkin eikä vain metsäteollisuuden puolella.  Eri asia on sitten miten hyvin tai huonosti tilanne on muuttunut tai muuttuu käytännössä .  Oma aktiivisuus ja halu opetella vähän erilaista metsänkasvatusta ja kustannuslaskentaa siinä kuitenkin eniten vaikuttaa.

    ”Uusi” jk:n kasvatuksen markkinointi meinaa vaan tehdä saman virheen kuin tehtiin aikoinaan tasaikäisen kasvatuksen kanssa. Eli yksi tapa on se paras ja muunlaista ei hyväksytä rinnalle.

    Myrkkyjen käyttö on vähentynyt huomattavasti -60-70-lukujen vesakkomyrkytysten ajoista. Hyvä niin.   Maanmuokkauskin hoituu jo tavallisimmin vähemmän maata mylläämällä kuin aiemmin.

    Metsien maaperän päästöistäkin on sivukaupalla ollut juttua täälläkin . Jos kiinnostaa ottaa selvää löytyy tutkimuksiakin asiasta.  Samoin puun kasvun hiilensitomisesta.

    Gla

    Kyse ei ole Reima puun käytön lopettamisesta, vaan fossiilisten korvaamisesta uusiutuvilla. Se tarkoittaa puun tarpeen lisääntymistä, vaikka miten alettaisiin kierrättää, joka ei edes ole vaihtoehto kierrätykselle. Molempia tarvitaan ja silti on vaikeuksia vähentää fossiilisten käyttöä.

    Näissä oloissa 150 miljoonaa on ihan hyvä tavoite ainakin aluksi. Oletko eri mieltä?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 143)