Keskustelut Metsänhoito Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 143)
  • Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

    Merkitty: 

    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näin linjataan uudessa hallitusohjelmassa. Hiilineutraalius edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja toisaalta hiilinieluja kasvatetaan. Parhaillaan Suomessa on kuitenkin vireillä useampikin sellutehdashanke, jotka toteutuessaan tarvitsevat kosolti puuta. Miten metsien taloudellinen hyötykäyttö sopii yhteen hiilinielujen kasvattamistavoitteen kanssa? Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Live-lähetyksessä toimittaja Sari Valton kanssa keskustelemassa MetsäGroupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

    Yle Ykkösellä tiistaina 3.9.2019 kello 10. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa lähetyksen jälkeen 3.9.2019 klo 11.30.

  • Visakallo

    Palataan Tolopainen tähän aiheeseen, kunhan ehdit perehtyä siihen vähän paremmin. Se oma laitehan on siinä ketjussa se kaikkein vähiten energiaa kuluttava osanen.

    Tolopainen

    Silläaikaa voisit perehtyä sähkönkulutuksen kehitykseen Pohjoismaissa, miten se saavutti huippunsa jo 90-luvulla ja on sen jälkeen laskenut ja meille on kokoajan valehdeltu tarpeesta rakentaa uusia voimaloita. OL3 myöhästymisellä ei ole ollut mitään merkitystä sähkömarkkinoille, kun sen rakentaminen perustui vääriin sähkönkulutusennusteisiin. Ilmeisesti myöhästyminenkin on täyttä teatteria, josta on yhteisesti sovittu, kun voimalaa ei tarvita nyt eikä tulevaisuudessa. Energiaa kuluttavaa teollisuutta ei tule lisää entisiäkin laitoksia suljetaan.

    mehtäukko

    Ja onko noissa viidessä afriikan valtiossa muuta sähköntuotantotekniikkaa kuin polkupyörien dynamot?

    A.Jalkanen

    Oikein hyvä keskustelu, nyt myös Areenassa kuunneltavissa. Mikko Tiirola kertoi tutkijoiden laskeneen, että metsien kasvu olisi nostettavissa kohtuullisin panostuksin 150 miljoonaan mottiin (Jari Hynynen), josta noin 8 miljoonaa saataisiin levittämällä tuhkaa suometsiin (Hannu Hökkä). Jyri Seppälä kehotti malttiin uusien tehdasinvestointien kanssa, ettei kävisi niin että hiilinielut supistuvat liikaa ja veronmaksajille tulee iso lasku. Toisaalta juuri niitä uusia tehtaita tarvitaan uusiin, fossiilisia paremmin korvaaviin ja pitkäkestoisempiin tuotteisiin ja uusiutuvan sähkön tuotantoon.

    Metsäpolitiikkaan liittyen: pitää tukea metsänomistajien intoa investoida metsien kasvun parantamiseen ja myös vanhojen metsien suojeluun METSO-rahoitusta lisäämällä.

    metsänkasvattaja

    aiheesta  hieman  poikkean puukauppaan  storaenso  aikoo  nostaa  havutukkien  minimi  latvamittaa  16 cm  18  ilmeisesti  markkinat  eivät  vedä  ja   on  vara  tehdä tuo  seuraavatkohan  muut  yhtiöt  perässä ?

    Apli

    Yksityisteiden tuki on tärkeää, teiden kunto on ykkösasia, se että edes osa uusista sellutehtaista toteutuisi siihen pitää valtion panostaa, muut tullee sitten kun itsestään, kemera tukia ei muuten tarvita, hyvä puunkysyntä ja myös hinta pitää huolen siitä että metsiä hoidetaan.. Suojelua ei tarvita yhtään lisää, siihen on turhaa haaskata valtion rahaa, suomessa on ihan tarpeeksi suojeltua metsää. Tuhkalannoitus on muuten todella järkevää ja tehokasta on tullu kokeiltua ja yllätyin sen vaikutuksesta.

    Uusmetsäläinen

    En malta olla palaamatta tuohon Visakallon ja Tolopaisen energiaväittelyyn.

    Pari päivää sitten Hesarin kolumnissa Suomen tunnetuin tekoälytutkija Ilkka Tuomi arvioi energian kulutuksen kasvavan rajusti tekoälyn laajentuessa, joten Tolopainen joutuu ehkä tarkistamaan supistuvia energiaarvioitaan. Energian kulutuksesta saattaa tulla jopa este tekoälyn laajentumiselle, sillä niin paljon  lisäenergiaa vaatii valtavien kasvavien tietomäärien prosessointi.

    A.Jalkanen

    Pittää laittoo tulille lissee sellutehtaita. Niistä suahaan uusiutuvvoo energioo.

    Puuki

    Maastullissa oli piirros, jossa ukot ihmetteli, kun mies halasi isoa puuta. Ei ollut puunhalaaja vaan ostomies siinä kalibroi syliä uuden tukkimitan arviointia varten.

    Laitoin ehdolle uuden yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen. Jos menee läpi, en harmittele verovarojen käyttöä siihen. Parempi kohde se on kuin valtion firmojen pomojen ökypalkat tai puoluetukien miljoonakorotukset. Ja ihan karkkirahoja noihin verrattuna.

    Muilla alueilla sitten talousmetsän kasvatusta tehokkaasti puun kasvua ja korkotuottoa optimoiden ja samalla kansantaloutta ja varsinkin metsäfirmojen tulosta omalla pienellä vaan ei kuitenkaan ihan mitättömällä osalla nostaen.

    Reima Ranta

    Kuuntelin autossa tuota AJ:n esille nostamaa keskustelua. Keskustelijoiden esittämät näkökannat eivät oikein kohdanneet. Toinen puhui aidasta ja toinen aidan seipäistä.

    Tiirola edustaa vanhaa näkemystä puuntuotannon määrällisen tavoitteen ehdottomuudesta. Talouden ymmärryksessä olisi kovasti toivomisen varaa. Meillä on hyvin monenlaisia olosuhteita, mikä johtaa taloudellisessa mielessä kovin erilaisiin johtopäätöksiin.

    Kasvun räjähdysmäisestä lisääntymisestä nähdään myös kummallisia toiveunia.  Pitää muistaa mistä kasvun lisäys tähän saakka on johtunut ja mikä nykykäsitys on esim. turvemaiden kaivelusta jne. On uhkia ja mahdollisuuksia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 143)