Keskustelut Puukauppa Mihin menee sahateollisuss?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Mihin menee sahateollisuss?

    Kirjoittelin ”puuhamaani” toimintakertomusta viime vuodelta. Katselin samalla metsäteollisuustuotteiden tuotantomääriä. Todella järkytti sahateollisuuden tilanne. Viime vuonna tuotettiin vain 9,3 miljoonaa m3:ä sahatavaraa ( 4 % vähemmän kuin edellisvuonna). Pudotus on ollut huima 2000-luvun alkuvuosista, jolloin tuotanto oli runsaat 13 miljoonaa m3. Siis supistus vähintään 30 %. Selvästikin syynä on ollut ainakin UPM:n ja StoraEnson suorittama sahahauksen voimakas supistaminen, jota yksityinen teollisuus ei ole pystynyt kompensoimaan.

    En ota sitten kantaa siihen, että onko syynä tukkien hinnat vaiko pörssiyhtiöiden kyvyttömyys harjoittaa tuottavaa sahausta. Ehkä kummatkin. Joka tapauksessa suunta pitäisi kääntää voimakkaasti, kun tiedetään, että loytyy kannattavia sahoja, jotka hankkivat puutavaraa 150 kn:n säteellä.

  • jees h-valta

    Juuri nämä pörssiyhtiöt ovat varmasti hioneet lankun teosta löysät pois. Ei jää jäljelle kuin kallis raaka-aine. Palkkauskaan ei enää pitkälle automatisoiduissa sahauslinjoissa ole ongelma.
    Tai sanotaan että suhteessa kallis raaka-aine valmistuotteen hintaan.

    Metsäkupsa

    Sahateollisuus vaikeuksissa,sahatavaran hintakehitys ollut heikkoa.Kolme suursahuria/ yhtiötä tekee tilin sivutuotteilla ja tukilla avataan useimiten puukauppakin.PK-sahat tukalassa välikädessä,toivon mukaan sahatavara markkinat alkavat kirkastua.Kaikkien etu olisi elinvoimainen sahateollisuus Suomessa.

    Kuitupuunkasvattaja

    Huippuraaka-aineesta yritetään tehdä maailmalle bulkkia, jota kasvaa joka paikassa.

    Miksi arvokas huippuraaka-aine ei mene tuotteisiin, joissa sen arvo olisi kohdillaan?

    Sekulilankkua osataan kyllä tehdä vähän joka puolella maailmaa. Miksi suomalainen kilpailisi samoilla markkinoilla?

    pitkät neulaset

    Omakotitalo puolella puutavaran ostajina ovat taloelementtitehtaat.
    Heillä on ammattitaitoinen henkilökunta ,mikä kilpailuttaa puutavaran hakien katetta toiminnalleen. He eivät maksa puutavarasta sitä viimeistä hintaa – toisin kuin pienrakentaja tekee ,sen oman projektinsa tiimoilla.
    Terassien, patioitten ja laitureiden nikkarointi ruostumattomine kiinnikkeineen muodostaa hyvän asiakaskunnan rautakaupoille.

    Nämä CE-merkinnät puutavarassa tulevat väistämättä heijastumaan
    puutavaran hintoihin korottaen rakentamisen kustannuksia.

    ihmettelijä

    Saksassa sahaaminen on taas kasvanut huomattavasti vaikka tukin tehdashinta on paljon korkeampi kuin Suomessa. Kuinkahan se siellä sitten kannattaa.

    pitkät neulaset

    Saksassa esim. runkotolppa on 140 x 60 , vesikatot ja välipohjat ovat vasarakenteisia 200 x 100. Tekevät siis ihan oikeasta puusta.

    Täällä runkotavara 40 mm vahvaa. Ruuvit ja naulat 3-4mm vahvoja. Mikäli levynreunasta jättää 10mm vapaata niin oikein tarkasti tehdyssä rungossa jää vielä n.5mm ruuvin kylkeen puuta pitämään se siellä. Käytännössä naulaus-ja ruuvausohjeet eivät onnistu – ei siis ihme ettei rakennusten elinkaaret ole luokkaa 100v.

    Puuta toki olisi vara laittaa ikkuna – ja ovikarmeihinkin reilummin.
    Juuri ja juuri saa ammuttua listan ikkunanpieleen kun saranatappiin painaa maalin lommolle…

    Timppa

    Auttako tukin hinnan nosto tai lasku nykytilanteeseen? Mielestäni suurin ongelma on useiden sahojen alasajo. Kun ei ole raamia, jonka läpi ajetaan, niin ei silloin tarvita tukkejakaan.

    Esim UPM on sulkenut monia integraattien ulkopuolisia sahojaan. Maallikkona ajattelee, että näin on saatu syntymään suuria kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi Jyväskylän läheltä tukkeja rahdataan milloin Lappeenrantaan, milloin Poriin. Joskus kilpailijalle Vilppulaan. Kun kuljetuskustannukset väistämättä ovat siis suuret, niin voi helposti osoittaa ”epämieluisan” toiminnan huonosti kannattavaksi.

    Tietysti sitten myös myyjäpuolellakin on vastuunsa. MTK on ainakin aikoinaan pyrkinyt saamaan itselleen/MHY:ille myyntimonopolin. Sellaiseen ei kukaan järkevä firman johtaja voi alistua. Siksi on helpompi äänestää sulkemalla sahoja ja suuntaamalla toimintaa miellyttävimpiin olosuhteisiin.

    Tarttis kuitenkin tehdä jotain. Yksityisillä pääomat ovat niin rajalliset, ettei siltäkään suunnalta voi ihmeitä odottaa. Miten on Jesse. Eikö tämä metsänomistajien omistama yhdistys voisi räväyttää ja tehdä jotain radikaalia metsänomistajien hyväksi. Siis esimerkiksi lisäämällä pari miljoonaa kuutiota sahausta.

    Anton Chigurh

    On se jossakin vaikeaa tuo elämä! Keitele tuossa vieressä laajentaa koko ajan ja valittaa tukkipulaa. Maksaakin ihan siedettäviä hintoja. Saa puista paljon tukkia (kuitua jää aivan minimaalisesti).

    Timppa

    Keitelettäkin on autettu tukkipulan pienentämisessä. Ihmeen kaukaa se tukkeja osteleekin. Mutta ei yksi Keitele vielä kesää tee. Jos siis sahatavaran tuotanto nostettaisiin 10 vuoden takaiselle tasolle, niin tarvittaisiin tukkeja 8 miljoonaa mottia lisää. Siis kahdeksan Keiteleen tarvitsema määrä. Sehän pitäisi olla minimitavoite.

    Eräs ongelma on massateollisuuden alasajo, joka on vähentänyt kuidun tarvetta ja laskenut kuidun hintaa. Se tietysti näkyy myös sahureiden kukkarossa. Vaikka siis valmiin tavaran ja tukin hinta säilyisivät ennallaan, niin tulos heikkenisi, koska sahuri saa sivutuotteista vähemmän kuin ennen.

    Jollain tavalla on ymmärrettävää esimerkiksi sahureiden haikailema metsänomistusmaksu, jonka saisi vähentää verosta. Tietysti vastapainoksi pitäisi edellyttää sitoutumista merkittävään tuotantokapasiteetin lisäykseen. Muutenhan mentäisiin ojasta allikkoon. Puun osto ei lisääntyisi. Ainoastaan kantohinnat putoaisivat.

    TTL

    Sahan ”hukkapuu” voidaan käyttää energiantuotantoon. Jos saha sijaitsee edes jollakin etäisyydellä ”asutuksesta”, niin energiakäyttö on edullisempaa kuitupuullekin kuin selluloosan teko.

    Eikä Koskisella ollut jotain tällaista kytkentää?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)