Perhossa kaadettiin kolme sutta tammikuussa 2013.
Jutun piti edetä syyttäjälle huhtikuussa vuosi sitten.
Mitä sen jälkeen on tapahtunut, vai onko tapahtunut mitään?
Jesselle tiedoksi , että villikoira ja koirasusi ovat ihan eri asioita .
”Sakemannin” ja suden tai malmutin ja suden sekoitus osaa olla jo aika tehokas tappaja , eikä välttämättä pelkää ihmistä lainkaan .
Niistä muinaisista seropilaumoista ei ollut juuri muuta haittaa , kun kova ääni ja eitoivotut pitokoirien tiineydet .
Puolustuksen mielestä saastunut verrokkiaineisto heittää varjon kaadettujen eläinten DNA-tutkimuksen luotettavuudelle. Näyttötaakka asiassa on syyttäjällä, puolustuksen mukaan on syntynyt perusteltu epäily, että eläimet eivät olleet susia.
Laista puuttuu suden määritelmä, puolustuksen mukaan tällainen on esimerkiksi Ruotsissa.
Suomen sudenhoitosuunnitelmassa mainitaan, että koirasudet tulee poistaa luonnosta, mutta hybridejä ei ole määritelty eikä sitä kuka tai miten koirasudet tulisi poistaa, painotti puolustus.
Puolustuksen mukaan Perhossa kaadetut eläimet muun muassa käyttäytyivät susille epätyypillisellä tavalla, lisäksi puolustus löysi kaadettujen eläimien pääkalloista eroja susien kalloihin.
Yle
Tuohon lukuun ”jopa 1000 koirasutta Suomessa” voi melko varmasti sanoa, että se on yliarvio; koko Euroopasta löytyy varmasti tuon verran mutta Suomesta ei. Muut koiraharrastajat voivat vahvistaa, että ilmiö on harvinainen. Esimerkiksi kirjassa ”Susi” mainitaan vain muutama tiedetty tapaus Suomesta.
Tarton yliopistossa Urmas Saarma on tutkinut ilmiötä Euroopan tasolla. Risteytyminen voi tapahtua kummin päin tahansa, eli äiti voi olla sekä koira että susi. Geenitutkimuksen avulla voidaan selvittää sekin, kummin päin risteymä on tapahtunut.
Olen samoilla linjoilla. Uskon että Suomessa ei näitä irtokoiria niin paljon pyöri että ne susille olisivat morsiammeksi kelvanneet. Mutta aika paljon tuossa Venäjän Karjalassa on tarkoituksellakin näitä koirasusia jalostettu. On mahdollista että näistä on joitakin yksilöitä siirtynyt Suomeenkin kantaemoiksi / -isiksi.
Anton:
1000 puuntuottajaa kasvattaa kukin 5 koirasutta. Pari vuotta ja puuntuotantoalue (20 miljoonaa hehtaaria) on hirvi- (ja hirvikärpäs-) vapaa
Sinun kasvattama koirasusi on sinun KOIRASI. Siihen pätee samat kiinnipito velvoitteet, kuin normaalille koiralle. (Täytyy olla kytkettynä 1.3. -19.8.)
Koiran aiheuttaessa vahinkoa omistaja on tietysti korvausvelvollinen vahingon kärsineelle. esim. koiranomistajille ja kotieläimien kasvattajat yms. myös muina aikoina.
PS. Eiköhän koirasudet ja siinä sivussa oikeatkin sudet tapettaisiin aika äkkiä ansoja ja myrkkyjä hyväsikäyttäen.
Kaupungissa pitkään asuneena hämmästyin kun Lammilla kylätietä pitkin jolkotteli koira irtaallaan. Onko maaseudulla edelleen tapana pitää koiria irti ns. kiinnipitoajan ulkopuolella? Meillä Espoossa järjestyssäännön mukaan koira tulee olla ”kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä”. Kaikki koiranomistajat eivät tietenkään tätä suositusta noudata.
Viikon huono uutinen. Pohjois-Karjalasta päin kuulin sellaista, että hirvijahti on nyt työläämpää, koska koiria ei enää pystytä käyttämään hirvenmetsästyksessä. Susia on sen verran paljon, että hirvet vauhkoontuvat koirankin nähdessään. Toinen syy on koirien turvattomuus, kun susien sijaintitietoja ei enää anneta metsästäjille (liittyy aiheeseen ”salakaato”).
#”Susioikeudenkäynnissä on voimakkaasti todistettu susien puhtautta dna-määrityksen perusteella.
Oikeudenkäynnissä toivoisi huomioitavan sen mitä historia todistaa. 1994 Perhossa liikkui suurissa laumoissa 24–26 sutta. Aiheutuneiden vahinkojen johdosta ministeriö antoi luvan poistaa ”neljä poikkeuksellisesti käyttäytyvää sutta”.
Sanamuoto oli tarkkaan harkittu. Kiistatta tiedettiin etukäteen, että laumassa oli risteytyneitä otuksia. Harkitulla sanamuodolla ehkäistiin asiaan eri tavoin suhtautuvien tahojen mahdollinen päättymätön kiistely.
Maaliskuussa 1994 professori Erkki Pulliainen sanoi Jyväskylässä esitelmässään: ”Susi on arka, lempeä eläin, ja se elää enintään viiden yksilön laumoissa ja yksi lauma tarvitsee tuhannen neliökilometrin reviirin. Jos lauma kasvaa suuremmaksi, se jakaantuu ja toinen lauma hakee itselleen uuden reviirin.
Vuonna 1994 otukset liikkuivat viittä suuremmissa laumoissa.
Neljästä kaadetusta kolme oli hybridejä, yksi oli susi.
Luontoon jäi yli kaksikymmentä eläintä.
Kuka todistaa, kuka tietää, kuka uskoo, että kaikki muut jäljelle jääneet olivat puhtaita susia?
Kaadettujen jakauman perusteella ei kukaan. Professori Pulliaisen esiinnostaman laumakäyttäytymisen perusteella kyseessä olivat hybridit.”#
Muun muassa näin kirjoittaa Perhon eläkkeellä oleva kunnanjohtaja
Pekka Lindholm Maaseuduntulevaisuuden lukijoilta-osiossa (5.12).
Vuosi sitten kaadettujen otusten sukupuhtaus on siis historiallisia taustoja vasten tarkasteltuna hyvinkin kyseenalainen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.