Ei taimetu, ei onnistu, ei kannata, metsä tuhoutuu. Sinänsä ihan selkeitä näkökulmia. Kaipaisin kuitenkin kommentointia siihen, että miten toisilla homma kuitenkin tuntuu onnistuvan?
Joo, vuosi sitten – tuli jo siellä vastatuksi. Hyvä juttuhan se oli ja mielekästä puuhaa. Todellisuudessa sen tapaista toimintaa oli silloin, kun maaseudulla harjoitettiin oikeata naa- ja metsätaloutta!
Nämä nykypäivän vaahtoajat eivät tunne reaalimaailmaa ja heiltä kyllä jää isoteen tapainen kokonaisvaltainen työ tekemättä! Jos kaiken tuon työn teettää täysin ostotoimena, niin taitaisi taloudellisuus heittää häränpyllyä! Pitäisi keskittyä siihen, mitä osaa tai osaako oikeasti mitään? Asiaan oerehtyneenä voi sitten arvostella ja vaatia Maailman ilmaston parantamista!
Isoteen ”jatkuva kasvatus” ei taida olla sitä, miten jatkuvaa kasvatusta mainostetaan nykyään metsänomistajalle. Eli metsänomistajan ei tarvitse puuhastella metsissään mitään, vaan voi asua kaukana ja sopia ostajan kanssa harsintahakkuut kuviolle aina 15..20 vuoden välein.
Niin, siinä valokuvan etualalla on jo ihan tarpeeksi kuusentaimia. Siihen ei tarvitse saada enää mitään. Sitävastoin niille koivuille ja männyille on tehtävä hakkaamalla tilaa muualle, ja isojen kuusien poistaminen on paras mahdollinen shokki metsälle.
Jos kaiken tuon työn teettää täysin ostotoimena, niin taitaisi taloudellisuus heittää häränpyllyä! ja Isoteen ”jatkuva kasvatus” ei taida olla sitä, miten jatkuvaa kasvatusta mainostetaan nykyään metsänomistajalle.
Ymmärrän tämän näkökulman. Joidenkin ajatuksissa epäilemättä jatkuvassa kasvatuksessa alukset lipuvat ilmatyynyillä metsissä, poimien puun sieltä toisen täältä, ja perään jää koskematon sammalmatto, jolle kelpaa satunnaisen kulkijan istahtaa ja ottaa sievä selfie.
Mutta tärkein pointti tässä on kuitenkin seuraava: Jatkuva kasvatus voi olla taloudellisesti kannattavaa ja se ei johda väistämättä metsän tuhoon. Sillä juuri tällaisia väitteitä kaiken aikaa tulee esiin näissä vähän konservatiivisemmissa keskusteluympäristöissä. Minusta se on älyllistä epärehellisyyttä, ja se ärsyttää minua. Asiat eivät ole joko tai, kumpaankaan suuntaan. Varmuuden vuoksi siis lisään loppuun, että yhtä rasittavia ovat löyhät väitteet siitä, että jatkuva kasvatus on melkein aina taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.
Pitkään harsintahakattu metsikkö näyttää hyvin kitukasvuiselta. Valtapituus on 5-10 metriä alle sen mitä samalla kasvupaikalla metsä on yleensä satavuotiaana, vaikka ikää puilla voi olla jo vaikka kuinka paljon. Tämä johtuu siitä, että toistuvissa harsintahakkuissa parhaiten kasvavat puuyksilöt on hakattu pois ja jäljelle on jääneet ne kitukasvuisimmat yksilöt. Joka kerta kun metsää harsitaan, niin jäljelle jää entistä enemmän kitukasvuisia. Lopulta kaikki puut ovat näitä geneettisiä kruununraakkeja joista kehittyy tukkipuita tuskin koskaan. Ja nämä siementävät allensa vielä heikkoa sukuaan ja sukupolvi toiselta puiden kasvuvoima vain jalostuu huonompaan suuntaan. Pohjoisessa oli ennen paljon harsintahakattuja kuusivaltaisia metsiä, joissa kuuset eivät olleet tukkikokoisia edes 200-vuotiaina. Metsistä oli tosin hakattu pois satavuotiaita kuusitukkeja, mutta jäljelle olivat jääneet nämä jotka eivät ikinä kasva.
Minulle ei selvinnyt, että missä päin isoT harjoitti metsätaloutta? Sitä näissä jk-jutuissa ei ole nälynyt, että paljonko kuutioita tulee, kun päältä otetaan vain isoimmat puut? K- ja E-Suomessa jaksollisessa päätehakkuista saattaa tulla 5 -600 m3/ha ja tukkisaanto lähentekee 90 %! Kainuussakin enimmillään 300 m3/ha – yleensä kyllä 150-180 m3/ha, tukkisaantokin %:ina on vastaavasti pienempi.
Onko jk:ssa tukkipuiden kerääminen kantohinnoissa harvennusosiossa? Teko ainakin pystykaupassa on hitaampaa. Jos itse tekee, niin silloin hankintatukki lienee saman hintainen kuin jaksollisen päätehakkuissa – jota ei kyllä kannata itse tehdä!
Tällaisia ajatuksia tulee mieleen, en osaa sanoa, että onko näillä kirjaviisailla vihreillä vastaavia mietelmiä?
Ei Isoteen kasvatus ole ns. jatkuvaa kasvatusta. Hänhän luettelee tekevänsä kaikkea sitä mitä jaksollisessakin raivaus, istutus, lannoitus ja uudistaa välillä suurempia aloja. Jatkuvan kasvatuksen erinomaisuutta juuri perustellaankin sillä, nuo jaksollisen kasvatukset menoerät jäävät pois ja siitä saadaan näin kannattavampaa. Minulle tuli uudet ojat eräälle 2-harvennukselle ja maksoin vähän exraa kaivajalle, että levitti kaivumaita ojasta 5..7 m päähän molemmille puolen ojaa, joissa nyt aukkohakkuun jälkeen kasvaa paljon kuusen ja männyn taimia. Siemen on metsikön parhaista puista. Navero muokkauksessa nuo ojanvarret ei kuuluneet muokkauspintalaan eivätkä tarvitse uudistamistoimia.
Luontojärjestöjen ja Ylen ”jatkuvan kasvatuksen” rummutuskampanjan tavoitteet ovat selvät.Jos harsintametsätalous tehdään lainsäädännöllä valtamenetelmäksi niin metsien tulevaisuuden kasvu hidastuu ja hakkuumahdollisuudet pienenevät samoin kuin hiilinielutkin.Tämä voi olla se tekijä joka kaataa uusien sellutehtaiden rakentamissuunnitelmat.Ainakin kannattaa yrittää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.