Keskustelut Metsänhoito Mielenkiintoinen uutinen Kemeratuista

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)
  • Mielenkiintoinen uutinen Kemeratuista

    Metsäuutiset kertovat esimerkiksi sen, että tulevaisuudessa tukea saisi vain hyväksytyn ennakkohakemuksen perusteella. Ilmeisestikin anottujen tukien määrä vähenee, mutta virkamiehiä kaiketi tarvitaan lisää.

    Luonnonvahingoista ei tukea enää saisi. Taitavat vakuutusmaksut vähän nousta. Päätös kyllä sinänsä perusteltu. Eihän valtio vakuuta muutakaan yksityistä sijoitusomaisuutta.

    Energiapuun tuki metsänomistajille poistunee. Kuten tuolla toisessa keskustelussa perustelin, niin e-puun kasvatus on tosi tappiollista metsänomistajalle. Päätös johtanee siihen, että kenties maksetaan lämpölaitokselle, joka ostaa kannattavasti hakattavaa e-puuta. Ei risukkoa.

  • Pähkäilijä

    Sahat eivät paljon energiaa kuluta ja puolet sisään ajetusta puutavarasta päätyy polttoaineeksi.
    Lähetetty: 15 h, 25 min sitten
    Lähettäjä: Roisto Reipas
    #######################

    Täälläpäin suuremmilta sahoilta lähtee kolmannes hakkeena sellukattiloihin eikä polttoon, sahanpurukin menee nollahakkeena joihinkin laitoksiin.

    Tervas, ei kait kuutiokilometri vaan ihan pelkkä m3 🙂

    Timppa, suuremmissa laitosissa puun poltossa taidetaan päästä lähemmäs 95% hyötysuhdetta, dieselmoottorissa 50% paikkeille.

    Timppa

    Tietysti dieselin hyötysuhde on joku tuollainen. Tässä tarkastelussa sillä ei ole merkitystä, koska koko päivän käyttö palaa ja lisää hiilidioksidia ja heikentää kauppatasetta.

    Jos energiansaanti metsästä olisi noin kannattavaa, niin miksi sitten tarvitaan tukea? Ja miksi energiapuuta ei nykyään edes osteta?

    raivuri

    Ei osteta?

    Täällä ainakin tuntuu kelpaavan, kunhan ei ole risuviidakkoa. Ostetaan, jos nähdään mahdollisuuden kannattavan. Selkeä linjamuutos on kylläkin näkyvissä. Risukoita ei osta enää kuin se sopimusfirma jos sekään. Juuri viime viikolla tuli kaupat energiasta. 3 ha 40 vuotta käyttämättömänä ollutta peltoa, 1,4 km pellon ja ojan reunaa ja 2 ha reilun kokoista ensiharvennusta.

    Aivan järkevä suuntaus siirtyä isompaan energiaan. Kaikki osapuolet hyötyvät.

    raivuri

    Ja lisäyksenä vielä, että risukin tekee kauppansa kunhan sen toimittaa itse tien varteen.

    suorittava porras

    lainaus :

    ”Energiapuun tuki metsänomistajille poistunee. Kuten tuolla toisessa keskustelussa perustelin, niin e-puun kasvatus on tosi tappiollista metsänomistajalle. Päätös johtanee siihen, että kenties maksetaan lämpölaitokselle, joka ostaa kannattavasti hakattavaa e-puuta. Ei risukkoa.”

    Ohessa hieman hakkuukustannuksia vertailun pohjaksi mikä kannattaa, mikä ei .

    Konehakkuu rankamenetelmällä /hakkuukustannus:

    – runkotilavuus 20 l a` 26,2 € / k-m3

    – runkotilavuus 40 l a` 15,8 € / k-m3

    -runkotilavuus 60 l a´ 11,6 € / k-m3

    -runkotilavuus 80 l a´ 9,7 € / k-m3

    Luvut on kaivettu Pöyryn tekemästä kustannusselvityksestä pienpuun hakkuusta energiaksi .

    Laskelmasta selvinnee , minkä kokoluokan puut kiinnostavat tulevaisuudessa enemmän energialaitoksia .(kun /jos tukia ei makseta)

    Toiseenkin kysymykseen luvut antavat vastauksen . Suomessa ihmetellään , miksi Venäjältä tuodusta kuitupuusta maksetaan enemmän , kuin kotimaisesta. Monet myös väittävät , että tuontipuulla pidetään maamme kantohintojen kohoaminen kurissa .

    Harva on tullut ajatelleeksi , että maassamme tarjotun kuitupuun keskitilavuus on mahdollisesti huomattavastikin tuontipuun vastaavaa alempi ja saanto pienempi . Korjuukustannus kasvaa voimakkaasti runkokoon pienentyessä . Yhtä hyvin voidaan väittää , että ulkomainen puu on itseasiassa halvempi vaihtoehto , kun hankkia marginaalipuut kyseistä vaihtoehtoa kalliimmalla . Kantohinta ei nosta kustannusta , vaan se , että puiden hankinnan kokonaiskustannukset ovat olosuhteista johtuen korkeammat.

    jees h-valta

    Ilmeisesti suorittavalla ei eläkeikään kovin kummoinen pätkä enää ole. Jos nuorempi moton kuljettaja olisi noin ponteva puhumaan itseään kortistoon alkaisin jo kummastua. Ei kai kukaan isoa litratilavuudeltaan liki satalitraista enää mihkän e-puukasaan pui. Onhan niillä jo markkinaa jos toistakin. Latvusmassa on ainut kun tulee tavallaan helppona kylkiäisenä hakkuilta mutta ei varmasti tule riittämään kokonaistarpeeseen alkuunkaan. No, vellos-venäläinen myyskentelee kyllä senkin jakeen kohta täysin. Suomessa kun tuntuu ettei kannata tehdä mitään ja varsinkaan konetyönä. Ruikutus kannattamattomuudesta on suorastaan säälittävää.
    Minulle on aivan sama tekeekö ketään enää minkäänsortin puunkaatoa konevoimalla. Jos se on noin ankeaa on parempi siirtyä omaan ”lahtoslakkoon” eli lopettaa puunmyynti kunnes tilanne jälleen tervehtyy. Onhan tilanne nytkin käsittämätön. Ketään ei vaivaa ostamishaluillaan vaan kaikki pitää tyrkyttää. Aivan vieras käsite perinteisen kaupanteon peruställiin. Ennen tehtiin tuvan pirttipöydän vieressä niin vakuutuksia kuin puukauppaakin välistä jopa useampikin iltayösee.

    Pähkäilijä

    Kyllähän tässä syksyllä seurattiin Jees H-vallan energiapuukauppoja, kuvioista jäi hakkaamatta osa kehnon saannon takia, sitten ei oltu tietävinään syytä miksi se jäi kesken ja veikkailit että tulevat joskus hakkaamaan loppuun mutta teitkin sen moottorisahallla polttopuuksi.

    Olisikin mielenkiintoinen tilanne jos tulevat jatkamaan hakkuuta kuten kaupassa on sovittu mutta otettavaa ei ole senkään vertaa 🙂

    Kun koneella ei mennä alle 100 litraiseen metsään on tuotantokustannukset vielä aisoissa. Jos pienempien kohteiden korjuuta tahdotaan tehdä niin metsurit siirtelykaatoa tekemään, samalla raivaavatkin kuvion. Ei kait hommassa ole kun yksi pieni ongelma, kuka touhun maksaa…

    suorittava porras

    Jesselle tuntuu tekevän varsin kipeää katsella totuutta silmiin 🙂

    Tuosta hakkuukustannustaulukosta puuttuu vielä se varsinainen Jessen osasto , rinnan korkeudelta mitattuna 5 senttiset / 4-5 litran rungot. (joita nyt on suutuspäissään ollut pinolle sorvaamassa) . Niiden hakkuukustannus on luokkaa lähes 100 ( SATA !!!) euroa / korjattu kiintokuutio. Noiden riukujen arvo energiana lähenee nollaa , varsinkin , jos ne seisovat varastoituna huonoon paikkaan parikin vuotta.(kts. kuva ”vanhentunut projekti ”)

    Jossakin ketjussa on vihjailtu ostokielloista . Tämä saattaa olla hyvinkin paikallinen , jopa tilakohtainen ilmiö . Sitä saa mitä tilaa .

    Toimivassa markkinataloudessa hyvällä tuotteella ei ole markkinointiongelmia . Jos on , on tuotteen laatua koetettava parantaa.

    köyhälaulaja

    Suorittavalla portaalla taisi kotimaisen ja tuontipuun hintojen vertailussa unohtua mitä verrataan, tuontipuun hinta on hinta rajalla, tai satamassa, ja kotimaisen hinta tien varressa, eli kummassakin hinnassa korjuukustannukset ovat jo ”sisällä”, jolloinka tavaran järeydellä on vaikutusta vain tuotteen (sellu lankku) saantoon.

    Pähkäilijä

    Eiköhän Suomessakin saa saman hinnan kuitupuusta jos pystyy sitä toimittamaan vaikka 1 000 m3 päivässä junavaunuun lastattuna vuoden jokaisena päivänä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)