Keskustelut Metsänomistus Mhy:stä eroaminen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 70)
  • Mhy:stä eroaminen.

    Tuli viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu. Mukana oli mmm:n ylihohtaja Ojalan allekirjoittama kirje, jonka mukaan yhdistyksestä eroaminen vaatii kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle – mielenkiintoista.

    Vapaaehtoiseen yhdistykseen siis kuuluu, ellei siitä kieltäydy kirjallisesti.

    Mhylain mukaan yhdistyksen jäseniä ovet pakollista metsänhoitomaksua nytkin maksavat jäsenet, elleivät he siitä kieltäydy.

    Jos henkilö haluaa kuulua johonkin yhdistykseen, hän haluaa tietysti tietää ehdot mm. jäsenmaksun suuruuden jne.

    On erikoinen tulkinta, että metsänomistajan on oltava itse aloitteellinen, jos hän ei halua kuulua yhdistykseen.

    Perusteltua tietysti olisi, että yhdistykset itse esittelevät tulevaa toimintaansa ja sen periaatteita, imoittaisivat jäsenmaksun määräytymisen periaatteet, suuruuden jne. ja tiedustelisivat metsänomistajalta halua kuulua yhdistykseen.

    Toisin sanoen kusetusta pyritään edelleen jatkamaan.

  • Puun takaa

    Metsähallituksen metsiä ei olisi voinut lainsäädännössä kohdella eri tavoin kuin muita metsiä, koska on myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä yksityismetsien lisäksi. Ainoa vaihtoehto oli siten muuttaa laki koskemaan kaikkia metsiä.
    Puusta on tällä hetkellä ylitarjontaa, joka pitkälle johtuu metsähallituksen ennätyssuurista hakkuista. Lisäksi metsäyhtiöt myyvät erittäin suuria aloja metsiään, mikä vielä osaltaan lisää puun tarjontaa markkinoilla.

    Reima Ranta

    Emme elä enää aikaa, jolloin metsäteollisuuden menekin hiipuessa rahan arvoa tiputettiin aina aika ajoin muutamalla kymennellä prosentilla eli tehtiin suora tulonsiirto metsäsektorille.

    Tilanne on nyt kokonaan toinen, joka alkaa toivon mukaan tukiaismiehillekin vähitelllen valjeta. Nyt on pärjättävä aidossa kilpailussa ja ilman tukiaisia.

    Reima Ranta

    Kukas sen olisi voinut kieltää, mitä valtio tekee omien metsiensä kanssa?

    Älä hakkaa, jos on ylitarjontaa ja hinta huono. Korothan ovat nyt niin matalia, että metsä lähes poikkeuksetta kasvaa enemmän kuin pankkilaina – ainakin hoidetut metsät.

    Metsän kasvuhan on reaalikasvua ja pankkilainan reaalikorko, jos asiat ovat kunnossa, on nollasssa ellei negatiivinen. Ylitarjontatilanteenhan täytyy purkautua tai metsiä on liikaa ja liian voimaperäisesti panostettu puuntuotokseen. Kaikki tuet siis ainakin pitäisi kiireesti purkaa monestakin syystä.

    Ammatti Raivooja

    Onko Ilkka Kanerva tukiaismies?

    Metsäkupsa

    Mhy:n keväällä tuleva v.2014 jäsenmaksu,jonka syksyllä yhdistyksen valtuusto päättää, on vapaaehtoinen.Maksun voi jättää maksamatta,jolloin jäsenyys kyseiseen yhdistykseen lakkaa ,eikä ole ulosottokelpoinen.Selvintä on ,jos et jatkossa halua olla jäsen,lähettää ilmoitus Mhy:n hallinnolle kuten Ojala neuvoo tiedotteessaan.

    Jäsenmaksuissa tulee olemaan todennäköisesti melkoinen hintahaitari.Arvelisin osan selviävän pelkällä perusmaksulla,esim. 50€ jäseneltä,joissain yhdistyksissä varmaa maksu entisen metsänhoitomaksun kaltainen perusmaksu+ha maksu.

    Rane

    Ei ole enää.Vaimo tarkistaa kännykän säännöllisesti.
    Reima taasen näkyy olevan julkisuudessa nykyään käytävästä valuutta ja devalvaatiokeskustelusta pihalla kuin yksinäinen omenapuu.

    juuso8

    eikös yhdistyksen johon liittyy, saa valita vapaasti?

    Puun takaa

    Reima Ranta ei ilmeisesti ole seurannut metsähallituksen metsien yhtiöittämissuunnitelmia. Sen takia keskustelemme toistemme ohi.
    Mitä taas tulee metsätalouden tukiin, juuri niillähän metsänomistajat ovat varautuneet vapaaseen kilpailutilanteeseen.
    Hyvään tuottokuntoon laitetut metsät pärjäävät kilpailussa parhaiten ja huonot jäävät jatkossa pahimmillaan hakkuutoiminnan ulkopuolelle.

    Aimo Jortikka

    Miten niin ei nyt kannata hakata jos joku korko on nollassa? Onhan muitakin vaihtoehtoisia sijoituskohteita kuin osuuspankin pankkitili, 0.15%. Esim monet yhtiöt pörssissä maksaa 4-5% osinkoa vuodesta toiseen. Voihan niihinkin sijoittaa.

    Ammatti Raivooja

    Metsäyhtiöt maksavat korkoa 4,5-5,5% tällä hetkellä ja sitten kun eivät maksa yhtä hyvää korkoa on joku osunu tuulettimeen ja on suurempiakin murheita. Kyllä rahalle pitää lähteä hakemaan 40-50% vuotuista tuottoa jos rikkaaksi aikoo.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 70)