Keskustelut Metsänomistus Mhy:stä eroaminen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)
  • Mhy:stä eroaminen.

    Tuli viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu. Mukana oli mmm:n ylihohtaja Ojalan allekirjoittama kirje, jonka mukaan yhdistyksestä eroaminen vaatii kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle – mielenkiintoista.

    Vapaaehtoiseen yhdistykseen siis kuuluu, ellei siitä kieltäydy kirjallisesti.

    Mhylain mukaan yhdistyksen jäseniä ovet pakollista metsänhoitomaksua nytkin maksavat jäsenet, elleivät he siitä kieltäydy.

    Jos henkilö haluaa kuulua johonkin yhdistykseen, hän haluaa tietysti tietää ehdot mm. jäsenmaksun suuruuden jne.

    On erikoinen tulkinta, että metsänomistajan on oltava itse aloitteellinen, jos hän ei halua kuulua yhdistykseen.

    Perusteltua tietysti olisi, että yhdistykset itse esittelevät tulevaa toimintaansa ja sen periaatteita, imoittaisivat jäsenmaksun määräytymisen periaatteet, suuruuden jne. ja tiedustelisivat metsänomistajalta halua kuulua yhdistykseen.

    Toisin sanoen kusetusta pyritään edelleen jatkamaan.

  • Reima Ranta

    Uskollaan kukin tulee autuaaksi.

    Toimijoita tarvitaan, mhy muiden, sitä en millään tavalla kritisoi.

    Jokaisen tulee kuitenkin voida vapaasti valita hänelle parhaiten sopiva toimija. Sehän ja kilpailun edistäminen oli lain muuttamisen lähtökohta. Kun näin oli, pitäisi olla reilu ja oikeudenmukainen kaikkia toimijoita kohtaan. Tämä tietysti olisi edellyttänyt sitä, että mitään automaattista kuulumista mihinkään ei johdatella, vaan metsänomistajille esitelllään omaa toimintaaa ja yhdistykset ovat aloitteellisia jäsenten keruussa.

    Yhdistyksen toimitusjohtajana olisin vähintäänkin kiinnostunut jäsenkunnan odotuksista ja olisin ilman muuta aloitteellinen jäsenten hankinnassa. Pakollinen metsänhoitomaksu ei ole merkittävin osa liikevaihdosta, mutta kun se puuttuukin katteesta, merkitys on raju. Tpoiminta-ajatusta joudutaan muuttamaan kolhoosista markkinatalouden suuntaan vääjäämättä.

    Minäkin kuulun vaikka marttakerhoon, jos koen sen olevan etujeni mukaista. Eli mitään sellaista asennevammaa en koe mhy:stä.
    Edellä jo vähän kerroin, miksi en ainakaan nykyisenkaltaista toimntaa tule tukemaan.

    Reima Ranta

    Metsänhoitovaroja on käytetty mm. ilmaisten puunmyyntisuunnitelmien tekoon jne., jopa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksuun, jota vierastan tavattomasti. MTK on ajanut härskisti vain viljelijämetsänomistajien etua, josta mm. perintöverotus on oiva esimerkki. Ihmettelen tavattomasti sitä, että näin epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä voi yleensä olla olemassa.
    Kun kyse on metsäpolitiikasta Suomessa, niin KAIKKI on mahdollista, aivan kaikki.

    Miksi en sitten itse ole teettänyt näitä ilmaisia puunmyyntisuunnitelmia. En ole voinut, koska mhy:n käsitys metsäekonomiasta on ainaki tähän asti ollut kivikaudelta. Luulen, että minut naurettaisiin vieläkin pihalle, jos alkaisin kyselemään mhy:ssä suhteellisesta arvokasvusta. Vain se on tunnusluku, joka metsästä on saatavissa esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Hakkuun kannattavuuden taloudellisesti laukaiseva tekijä on aivan toisaalla kuin metsässä.

    Jos suhteellinen arvokasvu on 2 % ja muualla hyöty 10 %, hakkuupäätös on selvä. Meillä vielä vuosi sitten jopa lainsäädännön perusteluissa kerrottiin, että metsän kasvattaminen ainakin pitkällä aikavälillä olisi metsänomistajan edun mukaista – vähintäänkin erikoinen perustelu. Velat siis em. mukaan muuttuivat saataviksi ainakin pitkällä aikavälillä – heh heh.

    Sinänsä huvittavaa, että lainsäädäntö muutettiin juuri ajankohtana, jossa tilanteet ovat muuttuneet päälaelleen reaalikorkojen painuessa jopa negatiivisiksi eli metsää ei missään tapauksessa kannata hakata.

    Puun takaa

    Metsälakien muuttamisen pääsyy oli metsähallitukselle asetetut uudet tuottovaatimukset.
    Valtion rahatilanne pakottaa metsähallituksen ennätysmäiseen puunmyyntiin sekä metsämaiden myyntiin.
    Tällä taas on puunhintaa laskeva vaikutus, joka puolestaan vaikeuttaa yksityisten metsänomistajien asemaa.
    Kyllä näissä kuvioissa Reima Rannan mainitsemat mhy-ongelmat ovat vain hyttysen ininää.

    Rane

    ”LUULEN että minut naurettaisiin pihalle jos…””
    Perusteluja on kaikenlaisia.

    Aimo Jortikka

    Aikonaan erosin kun jäsenmaksu oli melkein tonnin, eli ihan liikaa. mutta nyt saatan liittyä takasin kunhan saan selville paljonko se nyt on. Ennakkotietojen mukaan murto-osan siitä. Näytäs olevan jäsenetujakin tarjolla enemmän kuin osuuskaupan ja osuuspankin jäsenellä yhteensä.

    juuso8

    Tupla kusetus 😉
    Metsänhoitomaksu, jonka käytöstä oli jonkinlaisia säännöksiä, muuttu vapaaehtoiseksi maksuksi, jonka käyttötarkoirus ja suuruus on ainakin minulle epäselvä.
    Metsään.fi on vanhaa valtiolle kuulunutta hallintoa, joka on nyt muuttunut maksulliseksi ts. metsänomistajien rahoittamaksi.
    Mutta, iloista maksajaa on aina tarvittu ja tarvitaan taas.

    oksapuu

    Joko joku tietää?

    Onko tuleva 2014 jäsenmaksu ulosottokelpoinen jos ei tee sitä
    kirjallista eroamisilmoitusta…

    Rane

    Ulosottokelpoisuudesta Rane ei tiedä.Mutta kun laissa kerran on että jäsenyys ei katkea automaattisesti niin silloin on selvintä erota jäsenyydestä jos kerran haluaa erota jäsenyydestä.
    Tämä ajatus että olisi jäsen mutta ei maksaisi jäsenmaksua on kyllä tuttu palstan Uuden Uljaan Metsänomistajien Etujärjestön perustamiskaavailuista.

    Pähkäilijä

    Erosin kun viimeisessä metsäverokuitissa oli ohjeet. Tosin erokirjeeseen tuli vastaus jossa kerrottiin ettei varsinaista eroilmoitusta edes tarvitse välttämättä tehdäkään, jos jättää vain seuraavan jäsenmaksun maksamatta kirjaavat he eronneeksi yhdistyksestä.

    Reima Ranta

    Rohkenen epäillä Puun takaa teoriaasi metsähallituksen keskeisestä roolista hakkuiden vapauttamisessa.Jos niin olisi, lainmutos olisi koskenut vain metsähallitusta. Syyt ovat selvästi syvemmällä. Mitään nuorten metsien hakkuuryntäystä ei ole ollut havaittavissa eli lainsäädäntö on tältä osin ollut turha ja metsänomistajille kiistatta vahingollista.

    Se jolla oli esim. juuri hakkuumahdolisuuden alittava tukkimetsä pinta-alaverotuksen päättyessä, eikä pitkäaikaisen omistuksen vuoksi edes metsävähennystä käytettävänä, maksoi vähintään 100% metsätulosta verona. Ensin pinta-alaverona kymmeniä vuosia etukäteen, jolle on tietysti myös joku korko räknättävä, metsänhoitomaksuja, pari kertaa perintöveroja kiertoaikana ja vielä puun myyntivero. Toisin sanoen metsänomistamisesta on joutunut maksamaan.

    Aika monta konkurssiakin on tullut puunmyyntirajoitteesta ja lain perustelujen mukaan se on ollut muka omistajan edun mukaista!!!

    Metsähallituksen vuosittainen tuloutusvaatimus valtiolle johtaa myös mielenkiintoiseen havaintoon. Metsähallitus siis hakkaa silloin eniten, kun hinta on huonoin mahdollinen. Ei kuulosta kovin älykkäältä. Metsähallituksen voisi aivan hyvin lakkauttaa ja perustaa maita toimivia metsätiloja. Yhteiskunnalle hyöty olisi suurempi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)