Keskustelut Puukauppa Mhy:n puuntuonti ja puukauppaan sekaantuminen

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)
  • Mhy:n puuntuonti ja puukauppaan sekaantuminen

    Täytyy kyllä ihmetellä metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Kuinka monella jakkaralla sitä voi oikein samaan aikaan istua? Metsänomistajien edunvalvonta vaihtuu lennossa omiin muroihin kusemiseen. Energiapuuta laivataan urakalla ulkomailta, ja samaan aikaan räyhätään kun ei kotimainen puu mene kaupaksi tai menee liian halvalla. Mhy:n on syytä kiireesti palata toteuttamaan ainoastaan alkuperäisiä tehtäviään – jos niihinkään on enää tarvetta; neuvontaa ja ammattiavun antamista. Puukaupanhan laki suorastaan kieltää, vaikka sitä kaikella venkuroinnilla on silti harrastettu ja silmien läpi katsottu?!?! Metsänomistaja ei siinä pelissä ainakaan voittaja ole! On täysin absurdia kotimaisessakin puukaupassa että sama taho (mhy) joka tarjoukset käsittelee, on samaan aikaan itse yksi tarjoajista ”korjuupalvelunsa” kanssa. Tällä touhulla elätetään vain täysin turhaan massiivisia organisaatioita, ja metsänomistaja aina viime kädessä tämän kaiken maksaa. Ihmetellä täytyy metsänomistajiakin, jotka vuodesta toiseen sokeasti luottaen antavat valtakirjan omaisuutensa myyntiin ja hallintaan. Antaisitteko talonne tai autonne vastaavilla ehdoilla myyntiin? Mhy -toiminta puukaupassa on estänyt ja estää edelleen normaalein liiketaloudellisin periaattein toimivien puunhankintayritysten toimintaa. Mhy:n kautta ei niille juuri koskaan leimikoita ohjaudu, koska pitävät kilpailijoinaan ja koettavat kuristaa hengiltä. Joko mhy:iden on lopetettava ”metsänomistajien organisaationa” esiintyminen ja muututtava normaaleilla säännöillä toimiviksi yhtiöiksi tai lopetettava kaikenlainen puukaupallinen toiminta. Myös se omistamiensa osakeyhtiöiden taakse naamioitu.

  • Metsuri motokuski

    Ymmärsin että tuossa kirjoituksessa tarkoitettiin kasvun vähentymistä jos sieltä viedään energiamassaa pois. Lähinnä oksamassana ja e-puuna. Siinä oli verrattu metsän kasvua eri vaihtoehdoissa jossa oli kannot ja oksat jätetty ravinnoksi ja osassa ne oli viety pois.

    Aktiivista raivausta oli puolusteltu sillä että metsästä ei vietäisi liian aikaisessa vaiheessa ravintoa mm e-puuhakkuina pois vaan kaikki käytetään ravinto kasvatettavien puiden kasvuun.

    Hyvät perusteet tuolla kirjoituksella oli mutta olen kyllä sitä mieltä että aukkohakkuun yhteydessä muokkaus onnistuu paremmin jos latvusmassa viedään pois ravinteikkailta maapohjilta.

    A.Jalkanen

    Hakkuutähteitä suositellaan jatkossa jätettäväksi enemmän maastoon, mutta kyllä latvusmassan keruu helpottaa metsänviljelyä kuusikoissa, eikä metsikön ravinnetarve ole avohakkuualueella iso. Sen sijaan kannot olisi hyvä jättää metsään pitkäaikaiseksi hiilinieluksi mikäli niiden poistolla ei tavoitella juurikäävän hävittämistä.

    husse

    ”Tarkoitin sitoutumisella sitä, että puun ostaja tarjoaa kokonaispaketin sopimusasiakkailleen sisältäen puukaupan ja metsänhoitopalvelut. Tämä on helppo ja vaivaton ratkaisu aloittelevalle metsänomistajalle. Metsänhoito on osaavissa käsissä ja hoituu asiallisesti.

    Olisi alalle eduksi jos puukaupan lisäksi myös metsänhoitotöiden kilpailuttaminen tehtäisiin yksinkertaiseksi, vaikka sitten siellä metsaan.fi:ssä. Näin varmaan jo onkin ja toimii niille jotka sitä käyttävät.

    Mitä tulee kilpailuttamiseen, se kannattaa varmasti aina vähänkään isomman kaupan kyseessä ollen tehdä – siis sekä puukaupassa että metsänhoitotöiden kaupassa. Aivan varmaa lopputulosta puiden parhaasta ostajasta en kuvittele osaavani päätellä ilman mhy:n apua, mikäli tarjoukset ovat lähellä toisiaan. Hakkuun asiallisen toimittamisen sen sijaan ehkä osaisin itsekin valvoa jos asuisin riittävän lähellä.”

    Miten on metsäalan etu lähteä hintoja polkemaan?

    Itse yrittäjänä en lähde lainkaan kilpailutuksiin. Ei tule kuin paha mieli kaikille. Kenen etu on polkea hinnat alas? Harvoin myhistysten kilpailutuksissa on huomioitu referenssit, osaaminen, maine, työn laatu, luotettavuus ja varmuuus. Ja pisteytetty vaikkapa hinnalle 25% kilpailutuksen osuudesta. Ettei halvinta tekijää aina valita.

    Huutokauppakeisaria lainaten, parhaalta se tuntuu kun maksaa kunnolla!

    Näin se tuntuu myös yrittäjästä parhaalta, kun pystyy käyttämään aikaa ja panostamaan laatuun, sekä palvemaan metsäomistajaa. Metsänomistajat eivät monesti ajattele, että vaikkapa puunkorjuuseen tai metsähoitotyöhön liittyen menee aikaa sopimuksen ja asioiden puimiseen. Jos kilpailutuksella lyödään 200€/ha taimikonhoidolle, niin ei siinä sitten voi enää minuuttiakaan kuunnella metsänomistajan toiveita, miten työt tulisi tehdä. Tai puolin ja toisin aikaa vievää soittelua työhön liittyen, tee sieltä mutta ei sieltä, tuotko kuorman polttopuuta, onko katkottu oikein jne.

    Metsätyöt eivät ole rinnastettavissa johonkin sähkölaskun tai puhelinliittymän kilpailuttamiseen, joissa on kyseessä sellainen aineeton asia, että on aivan sama keneltä sähkö/liittymät tulee kunhan on halvinta.

    Tuo MHY maailma on niin jälkeenjäänyttä ja itse ne myhistykset tienaavat ”kilpailuttamisella”, sekä lietsomalla vastakkainasettelua ja eripuraa metsäalalle, että metsäyhtiöt lähtökohtaisesti haluavat kusettaa metsänomistajia, joten niitä tulee valvoa.

    Jean S

    Kilpailutuksiakin on monenlaisia.

    Mulla kun on ostopalstoja siellä ja täällä, niin on todella hankalaa löytää yksityisiä tekijöitä hoitotöihin tai hankintahakkuisiin, kun kenelläkään ei ole yleensä edes nettisivua. Jos hinnasta on puhetta jossain, se on yleensä luokkaa ”pyydä tarjous”. En oikeastaan ymmärrä, miksei raivausbisneksessä voi pärjätä esimerkiksi sillä, että ilmoittaa avoimesti hinnan x euroa per tunti + kilometrit pisteestä y hintaan z. Sitten voisi olla samanlainen verkkokauppa kuin partureilla, josta voi varata kokonaisia tai puolikkaita työpäiviä tms. Sivustolla voisi olla vaikka valokuvia erilaisista perkauskohteista ja suuntaa-antavia arvioita niiden tarvitsemasta työmäärästä.

    Metsuri motokuski

    Oletko käyttänyt metsään.fi palvelua. Siellä pitäisi yrittäjiä olla jotka ovat halukkaita tekemään tarjouksia. Varmaan tuo olisi hyvä että tuntihinnalla tehdään. Se Varmaan sopii urakoitsijoille. Mutta sopiiko työn tarjoajille. Kyllä täälläkin moni metsänomistaja haluaa tietää urakkahinnan.

    A.Jalkanen

    husse: Miten on metsäalan etu lähteä hintoja polkemaan?

    Ajatukseni kulkevat aika lailla samoja latuja kuin hussen. Metsätyömies on palkkansa ansainnut. Emme halua metsätyöntekijöistä paarialuokkaa, joka ei pysty elämään työllään tai maksamaan eläkemaksuja. Siksi tilaan ne joko suoraan tekijältä tai mhy:ltä jonka tiedän noudattavan lakeja. Metsäsertifiointikin edellyttää, että metsätyön ostossa huolehditaan sosiaalisesta kestävyydestä.

    Metsänomistaja tasapainottelee puun ja kuoren välissä: puukaupassa ostaja haluaa maksaa mahdollisimman vähän ja metsätyöntekijä haluaa työstään mahdollisimman hyvän ansion. Jos maksan liikaa työstä, heikennän omaa kannattavuuttani. Kun laatu ja työvaikeustekijät on etukäteen määritelty (tarkimmin kemeratöissä), ainut joka voi muuttua on hinta. Hintaa saa teetettäessä järkeistettyä sillä, että jättää ottamatta ne tarjoukset joissa tarjoajan tuottovaatimus on korkea.

    Olen ollut mhy:n asiakas koko ikäni, eikä minulle ole koskaan sieltä käsin väitetty, että puun ostaja huijaa. Puukaupan kauppatapa vaan nyt sattuu olemaan sellainen, että toisten ostajien matriisit sopivat minun puustooni paremmin kuin toiset ja mhy auttaa löytämään nämä erot.

     

     

    A.Jalkanen

    Luin sen artikkelin jonka Rane linkitti Metsä Group -ketjuun. MTK ja Mhy ovat nykyään sama organisaatio – samalla jäsenmaksulla saa molemmat. Mhy-laki joutaisi jo kumota, niin tuo ketju saisi vapaasti harjoittaa liiketoimintaa.

    Mielestäni on hyvä että MTK/Mhy -organisaatio on mukana metsäpalvelujen markkinoilla yksityisten tahojen kanssa. Hinnan puolesta se ei voi olla yhtä halpa kuin ne tahot, joille ei tarvitse maksaa työnjohdosta, eli minä itse tai palkkaamani metsuri. Osaaminen ja laatu huomioiden kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto niille, jotka eivät osaa tai halua tehdä tai teettää itse.

    Tämä on se asia, johon varmaan Pauli Rintalakin on halunnut vedota, kun hän on sanonut että mhy:ltä kannattaa tilata. Parempi tietenkin jos hän itse vastaisi mitä tarkoitti. Edelleen olen sitä mieltä että aliarvioitte keskiverto metsänomistajan jos luulette että ovat vedätettäviä. Kyllä he tietävät tahot joilta mh-töitä voi tilata.

    isaskar keturi

    AJ ”Mhy-laki joutaisi jo kumota, niin tuo ketju saisi vapaasti harjoittaa liiketoimintaa.” ei ole tainnut oikein perehtyä yhdistystoimintaan.

    Jos Mhy tai vastaava organisaatio haluaa harjoittaa vapaasti liiketoimintaa, yhdistys ei ole oikea muoto järjestäytyä. Heti yhdistyslain 2§ ”Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.” ja edelleen 5§ ”Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.” sulkee ulos ”vapaan liiketoiminnan” harjoittamisen.

    Kovasti aina kummastelen halua tehdä yhdistyksestä liiketoimintayksikön, kun siihen tarkoitukseen on hyviä ja toimivia organisaatiomuotoja, joissa ei aina tarvitse seikkailla jollain harmaalla alueella,

    Mhy-laki yhdessä yhdistyslain kanssa antaa erinomaiset mahdollisuudet  järjestää metsäpalveluiden järjestämisen jäsenille sellaisessa muodossa kuin yhdistys päättää. Vapaa liiketoiminnan harjoittaminen sitten kuuluu metsäpalveluyrityksille.

    Tilley

    A. Jalkanen: kannot ovat hiilivarasto, eivät hiilinielu.

    (En tarkoita pelkästään sinua.) Alan menettää uskoni siihen, että hiilikeskustelussa saadaan mitään järkevää lopputulosta aikaiseksi, kun termit ovat niin toivottoman sekaisin. Jos metsäalan tutkijakin käyttää hiilivarasto/hiilinielu -termejä väärin, toivoa on aika vähän. Viimeksi eilen Ylellä vesibiologi sekoitti termit.

    A.Jalkanen

    isaskar keturi. Olen perehtynyt, olen ollut kaksi kautta mhy-valtuutettu.  Tiedän senkin että jäsenmaksulla rahoitettavat palvelut ja liiketoiminta pitäisi erottaa, mutta se on käytännössä vaikeaa. Siksi ehdotin mhy-lain kumoamista. Jos tuo ketju järjestäytyisi johonkin muuhun muotoon, esimerkiksi osuuskunnaksi, toiminnan rahoitus tulisi osuusmaksuista ja liiketoiminnan tuotoista. Minä en näe nykymallissakaan suuria ongelmia: valtuusto saa päättää kuinka paljon voittoa pitää hankkia investointien ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen. Näen kuitenkin myös sen, että mhy-ketjun ulkopuolisen silmin rahoituksen sekamalli näyttäytyy erikoisena.

    Tilley: vastaus Metsien hiilinielu-ketjussa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)