Ei varmasti valtuutetut ja hallitusjäsenet kovin suurta pottia rohmua, mutta kysymys onkin, että mikä on heidän lisäarvo metsänomistajalle? Kuvitellaan, että MHY:n palveluksessa on todellinen tekijä, joka tuo metsänomistajalle lisäarvoa ammattitaidollaan, osaamisellaan ja palvelualttiudellaan. Miksi hänen ei kannattaisi perustaa itse tai muutaman samanhenkisen kanssa omaa yritystä joka myisi palveluitaan metsänomistajille?
Tokihan MHY pystyy tehokkaasti kilpailuttamaan isompia kokonaisuuksia ja pystyy alihankinnalle takaamaan yhden henkilön toimistoa paremmin maksukykyisyyden, mutta siitäkin huolimatta ennustan, että alalla tulee tapahtumaan muutoksia. Otso jo on vaikeuksissa, nähtäväksi jää miten MHY:t pärjää muutoksessa.
En ymmärrä, mihin joidenkin mhy-vastaisuus täällä oikein perustuu. Nykyään voi täysin vapaasti valita onko jäsen vaiko ei. Kuten A.J. sanoi, jäsenmaksut ovat monissa yhdistyksissä todella pienet. Jos ei itse tarvitse yhdistystä, niin joku toinen voi sitä tarvita. Minullakin on kumppanuussopimuksia yhtiöiden kanssa, mutta teen myös yhteistyötä mhy:n kanssa. Ainakin meilläpäin yhtiöiden ja mhy:n suhde on aivan toimiva. Mhy:n korjuupalvelu toimittaa yhtiöille merkittävät määrät puuta, ja hoitotyöt tekee se, jonka metsänomistaja haluaa ne tekevän. Olen koko ajan ihmetellyt, että voiko ero näissä asioissa olla niin suuri eri puolilla maata, vai onko kysymys sittenkin vain henkilöiden eroista.
Olet Visa oikeassa, eroa on maan eri puolilla. Niinpä nyt katselinkin kun Kymenlaaksossa kyllä löytyy hakkuutyömaita joissa läjien päässä on MHY:n lappu siksi aikaa kun oikea ostaja leimaa omansa. Täällä Satakunnassa tuo on tosi harvinaista. Ei juurikaan montaa sellaista löydä vaikka mekin paljon kierrämme aina pohjois-satakuntaa myöten. Kyllä täällä on firmat ottaneet asiat hoitoonsa. Saanonpa että tilanne tulee siellä itäpuolellakin aikaa myöten siihen samaan menemään. Kuka tarvitsee välistä vetäjää kun suora kauppa toimii ja tuottaa paremmin?
Mikä on mhy:n lisäarvo verrattuna yksittäiseen metsäammattilaiseen? Kyseessä on hieman eri tuote. Aiemmin on jo ollut puhetta edunvalvonnasta. Kyllä ne jotain saavat aikaan sekä paikallisella, valtakunnan tasolla että kansainvälisellä tasolla, vaikka tuo työ on aika näkymätöntä kulisseissa vaikuttamista.
Mhy:stä saa samasta talosta apua oman metsänsä erilaisiin tarpeisiin, eikä vain siihen pulmaan johon yrittäjällä on kalusto, eli voidaan puhua omaisuudenhoidosta. Ainakin isoissa mhy:ssä työntekijöitä täydennyskoulutetaan ja eri asiantuntijat voivat erikoistuakin, esimerkiksi tarjoamaan spv-palveluita.
Meillä on MHY toiminut niin, että tekee välityksen ja hoitaa korjuun. Ostajia on jopa kymmenen samassa leimikossa. Tarjousten mukaan MHY:n hinnat ovat sen verran paremmat kuin yhtiöiden, että sekä yhdistys, että myyjä voittaa.
Ostajat saavat juuri sitä tavaraa, jota tarvitsevat, ei tarvitse tehdä vaihtokauppaa firmojen välillä.
Metsäomaisuus on nykyisellään jakautunut siten, että vähintään 2 ha metsää omistavien lukumäärä on 430 000 kpl. Yli 100 ha omistaa ainoastaan 44 000 henkilöä/tahoa. Lienee väistämätön tosiasia, että jatkossa metsäomaisuus tulee entistä enemmän keskittymään ja toiminta muuttuu enemmän sijoitustoiminnaksi. En kiistä, että etämetsän omistajille, joille metsä ei välttämättä ole ensisijaisesti sijoituskohde, MHY on ollut hyvä kumppani. Kun taidat A. Jalkanen olla mukana MHY-toiminnassa, niin osaatko sanoa, että ovatko esimerkiksi metsärahastot MHY:n jäseniä? Jos eivät, niin mistäköhän johtuu?
Visakallo ihmetteli MHY-vastaisuutta. Omalta osaltani tämä ”vastaisuus” pohjautuu siihen, että en kokenut saavani heistä lisäarvoa omalle sijoitustoiminnalle. Suhteellinen arvokasvu oli monelle metsäasiantuntijalle outo käsite ja heidän suosittelemat metsänhoitotoimenpiteet eivät olleet minusta kannattavia. Minä en siis vastusta MHY:n toimintaa, antaa kaikkien kukkia kukkia. Jokainen maksakoot jäsenmaksun, jos siitä lisäarvoa itselle kokee saavansa.
Mhyllä on se etu että se on metsänhoitopalvelujen tarjoajana puun ostajista riippumaton taho (korjuupalveluakaan ei ole pakko käyttää). En kyllä osaa sanoa, miten metsärahastot ovat järjestäneet metsiensä hoidon, paitsi UB metsärahastot aloittaessaan käyttivät Arvometsää apuna. Itse olen nykyisin ihan mhy:n rivijäsen, en enää edes valtuutettu, eli mitään sisäpiiriläistietoa ei minulla ole.
Mutta kun se ei tuo mitään lisäarvoa vaikka on puun ostajasta riippumaton taho tarjoamassa metsänhoitopalveluja. Tämä tässä on tullut kyllä vuosikymmenten mittaan erittäin selväksi. Meillä Harjavallassa on jo MHY:n konttorikin lakkautettu ja toimari toimii nyt pienessä sivupiirissä josta käsin yrittää kait hoidella vanhojakin asiakkuuksia. Kyllä täällä peli on mhy:n suhten loppuun kaluttu.
Mhy:n rooli hiipuu, sillä Mhy:n metsänomistajien puiden välitystoiminta on vähäistä, niin myös metsänomistajien suora puukauppa (hankinta) hiipuu. Markkina siirtyy väistämättä yhtiöiden ja pystykaupan toimialaksi. Metsänomistajien olisi syytä panostaa korjuuseen ja pyrittävä säilyttämään markkina-asema, jos aikovat menestyä. Kieltämättä yksi jarru on ollut Mhy-laki, jolla on rajoitettu metsänomistajien toimintaa ja ilmeisesti nykyisellään rajoitetaan edelleen.
Mikä ero se on yhtiön metsäosastolla ja Mhy:llä. Palveluistaan laskuttavat molemmat. Maksuun tulee niin yhtiön kuin Mhy:n palvelut. Tarjoavat samoja palveluja ja ei taida myöskään toimihenkilöillä olla eroa. Palveluista veloitetaan ja perintätavassa on vain eroa. Yhtiöt perivät puunhinnasta ja Mhy laskuttaa. En tiedä tarkemmin, kun en ole Mhy:n korjuupalvelua käyttänyt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.