Keskustelut Puukauppa Mhy kilpailuttaa ja osallistuu itse omiin kilpailutuksiin?

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 407)
  • Mhy kilpailuttaa ja osallistuu itse omiin kilpailutuksiin?

    Merkitty: 

    Kilpailutin leimikkoni Mhy:n kautta. Kävimme toimihenkilön kanssa tarjouksia läpi ja minua ihmetytti että viereisessa huoneessa istuva toinen toimihenkilö oli myös jättänyt Mhy:n oman tarjouksen joka osoittautui niukasti parhaimmaksi. Kanssani asioinut toimihenkilö kehui vuolaasti heidän omaa korjuupalveluaan (Hakkuujälki ja katkonta).  Homma alkoi hieman haiskahtamaan, otin valtakirjan pois ja jätin leimikkoni sillä kertaa myymättä, jatkossa kilpailutan leimikkoni itse ja asioin suoraan ostajien kanssa. Onko tälläinen toiminta kuinka yleistä ja onkohan se ihan laillistakaan? Paskamaku jäi.

  • jees h-valta

    Metsäyhtiö korjaa puut puun loppukäyttäjien kustannuksella ja ottaa sieltä vielä sievoisen voiton vaivannäöstään. Me alkutuottajat saamme juuri sen rahan joka on kuutiohinnaksi sovittu puun pystyssä ollessa. Minulle on siinä kaupassa aivan sama mistä rahasta höpistään mutta minä saan juuri sen mistä on kaupat tehty. Tuote (raaka-aine) on myyty sellaisenaan siinä paikassa kuin on ja pois siirrettäväksi. Mikä olikaan epäselvää? Monesti viljelijäkin myy pystyyn joitain palstoja jos halukkaita ostajia on. Sen käy silloin ostaja puimassa omilla kustannuksillaan. Laittaa kulunsa ja voittokertoimensa väliin ja myy esim. hevosten rehuviljaksi tai mihin sitten kulloinkin vientiä on. Tuskin siellä palstan reunassa isännättömällä rahalla hevostellaan.

    Jätkä

    Puunkorjuun kustannukset kuuluu korvata sille, joka sen korjuun on trehhyt.

    Sille rahalle löytyy isäntä jo ennenkuin työ on edes tehty, eikä siinä pelivaraa juurikaan ole.

    Maksaja on aina kuluttaja, olkoon vaikka Kiinassa.

    Puukauppa menee aika tarkkaan niinkuin Jeessi tuossa edellä sen on todennut menevän.

    Nyt on jo aika lopettaa nuo Joo-vaan`in mielipuoliset houreet – Lauri-Vainaakin on ollut jo matojen ruokana pitkän aikaa, ellei ole muuttunut tuhkalannoitteeksi.

    Jovain Jovain

    Mitäs erikoista tässä puukaupassa on olevinaan. Hankintakaupassa puun ostaja maksaa ja pystykaupassa puunmyyjä maksaa. Voihan tämän ajatella ja pitääkin ajatella myös päin vastoin. Koska normaali tilanteessa palvelun maksaja on oikeutettu vähennykseen verotuksessaan, mutta miten sen järjestää, kun hankintakaupassa on hankintatyön arvoa ja on ansiotulo etuutta ja pystykaupassa metsäyhtiö toimii järjestäjänä.

    Tiedä onko näitä joku suuressa viisaudessaan järjestellyt päin vastaiseksi.  Ei ainakaan pienempiin etuuksiin ole tyydytty. Oiskoon aihetta muuttaa kauppatapaa paremmin tähän aikaan sopivaksi. Tuskin kuitenkaan mistään loppukäyttäjästä tai kiinan kuluttajasta kannattaa huolestua.

    Visakallo Visakallo

    Nyt kun olen taas joutunut asioita hoitaesssani seurustelemaan pankin ja verottajan puhelurobottien kanssa, olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että Jovain on kirjoittava robotti, tai sitten päänsä pilalle lukenut tohtori.

    Jätkä

    Jos Joovan`illa on myytävänä mitä tahansa, niin minä kyllä ostan, on hinta mikä tahansa. Mieluummin kalliilla, koska hänen logiikkansa mukaan myyjä maksaa, eli minä saan tavaran ja myös hinnan siitä. Ihan sama minkälaisesta tavarasta on kyse, kunhan hinnoista sovitaan. Vaikka sitä, mitä hän tänne suoltaa – eli paskaa…

    jees h-valta

    Visakallon oletuksilla mutta voi olla että on ”päänsä” pilannut robottikin. Monet ihmisethän tomivat myös kuin robotti, toistavat samaa vaikka tekevät täyttä typeryyttä.

    Puuki

    Puuki saa korjuun kustannukseksi kolmanneksen puun hinnasta. Mielestäni kustannus on korkeampi.

    Tilastokeskuksen tietoja. Omat mielipiteet ei muuta niitä . Korjuukulut on voineet nousta muutaman %:n 3 vuodessa mutta eivät sen enempää.

    Jovain Jovain

    Ei se auta tolkun metsänomistajan ajatella kuin ropotti jossain asioissa. Jätkä on ostamassa jo omia puitaan. Käänteisestä tässä on kysymys joka tapauksessa. Palvelun ostaja ja maksaja on normaalista oikeutettu etuuteen eli vähennysoikeuteen. Se, että tämä oikeus on kytketty puukauppaan, ei pitäisi sitä oikeutta mitätöidä. Mutta näyttää oikeuttavan toimimaan niin kuin toimitaan. Rakennellaan omia sääntöjä ja menettelyjä siihen päälle.

    Puuki: Metsätehon tilastot ja LV:n tutkimukset eivät myöskään ole omia mielipiteitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjuun osuus puun hinnasta vaihtelee paljon puutavaralajin mukaan. Kuitupuun korjuu näyttää olevan hankintalisätaulukon mukaan ensiharvennuksilla jopa 100 prosenttia puun hinnasta (ts. puolet tienvarsihinnasta), kun taas tukkipuun korjuu voi olla hyvällä tienvarsikohteella vain muutamia prosentteja puun kantohinnasta. Puunkorjuun osuus ”keskimäärin kolmannes tienvarsihinnasta” voi olla siis aika lähellä todellista, koska puusuma on viime vuosina painottunut aika paljon harvennusten suuntaan. Kuitupuuta korjataan siis paljon enemmän kuin tukkipuuta.

    Toivottavasti tässä ketjussa/palstalla käyty keskustelu ei nyt hämmennä satunnaista kävijää. Käytännön puukauppa on yleensä ihan selkeää touhua, ja jos sitä tekee harvoin, suosittelen ehdottomasti puolueettoman asiantuntijan käyttöä. Puolueettomalla tarkoitan jotain muuta kuin puun ostajaa.

    Reima Ranta

    Täällä on paljon keskusteltu Lauri Vaarasta ja hänen puunkorjuuajatuksistaan.

    Asuin tässä takavuosina talvisin Töölössä, jossa Laurikin asui ja tapana oli pari kertaa aina talven aikana käydä yhdessä lounastamassa. Laurilla oli peräänantamattomat ja vahvat mielipiteet metsäasioista ja pitkä kokemus alasta – ajattelija eikä mikään perässähiihtäjä.

    Täälläkin on minusta Laurin kuningasajatusta tulkittu aivan väärin. Lähtökohta hänellä oli käsitykseni mukaan se, että metsätalous olisi pitänyt mennä itsenäisten, elinkelpoisten, maaseutua työllistävien ja elinvoimaisena pitävien metsätilojen suuntaan eikä metsänvuokraukseen.  (mitä ilmaisua hän usein käytti) Hän näki, että pystykauppa nimenomaan johti tähän jälkimmäiseen ja on vaikuttanut koko metsänkasvatusketjuun ja menetelmiin.  Keskustelu on kulminoitunut aivan liikaa johonkin maataloustraktoriin, joka ei ollut perimmäinen ajatus.

    Minäkin pidän ilman muuta itsenäisiä, elinkelpoisia metsätiloja parempana lähtökohtana kuin ”metsänvuokrausta”. Minusta Lapissakin olisi huomattavasti terveempi ajatus elinkelpoiset metsätilat kuin Metsähallituksen metsänomistus.

     

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 407)