Siinäpä se, en epäile Remien mahdollisuuksia hoitaa tätä asiaa. Jees en ole sotkenut sopimusurakoitsijoita tähän.

Lähden omista kokemuksista ja Lauri Vaaran lehtikirjoituksista ja hänen muista artikkeleista.

Lauri Vaara lähtee siitä, että pystykaupoissa korjuun kustannukset maksaa aina puunmyyjä ja että metsäyhtiö vähentää korjuukustannukset pimeästi puun bruttohinnoista.

En tiedä, voiko olla mahdollista, että aiheesta väitöskirjan tehnyt tutkija voi olla väärässä. Sitä epäilen.  Tottahan oleellista on, että sitä kuittia ei ole, sitä Lauri Vaara perustelee alan korruptiolla. Lauri Vaara suosittaakin pystykaupan lakkauttamista ja siirtymistä toimituskauppaan.

Mitä tulee tähän toiseen kysymykseen. Lauri Vaara lähtee siitä, että metsänomistaja tilaa korjuun puukaupan yhteydessä. Ja koska kysymys on metsänomistajan tilaamasta ja maksamasta palvelusta, hänelle kuuluu myös vähennysoikeus tilaamaansa palveluun. Lauri Vaara perustelee vähennysoikeutta mm. korjuun kustannusten ALV:n palautuksella. ”Metsäyhtiö maksaa ALV:n puun myyjältä pidätetyllä rahalla ja vero palautetaan yhtiölle, vaikka ALV:n todellinen maksaja on puunmyyjä”.

Puuki perustelee korjuun ”ilmaispalvelua” nettohinnoilla, jolloin metsänomistajilta perittyä korjuun kustannusta ei voida osoittaa ja niin muodoin myöskään vähennysoikeutta ei ole olemassa. Pitäisi perustella bruttohinnoilla. Tottahan myös puunhintataukoissa pystykauppa on nettohinnalla.

Tässä on se kysymys, ollako vai eikö olla ja kuka maksaa, metsänomistaja vai metsäyhtiö?

Remie. Mhy K-S kilpailutti kaupan ja valvoi hakkuun; palvelun hinta oli 79 senttiä eli 0,79 euroa per motti. Puun ostaja eli Keitele Forest maksoi kaiken muun: hakkuun, lähi -ja kaukokuljetuksen sekä kantohinnan.

Ei ole olemassa mitään pimeää rahaa. Kaikki nuo edellä mainitut kulut maksaa viime kädessä tuotteen ostaja.

Tuo on se mysteeri mitä en mitenkään saata ymmärtää että 79 sentillä kiintokuutio käsitellään puutavaraa ajamalla jonnekkin. Vaikka vai siirto olisi 40 m niin kustannuksia tulee väkisin enemmän. Sinä saat henkilöautolla ajosta 45 senttiä kilometriltä. Eikä lastata eikä pureta mitään ,eikä kyydissä ole mitään. Tämä taas jolla tarkistetaan asioita että suhde on pahasti pielessä. Kun suhde on pielessä niin silloin on myös jotain vilppiä asiassa. Millään tavalla ei tätä tarvitse edes ajatella eikä miettiä mutta asia on kyllä niin. Kukaan ei tuota ilmaisia palveluja. Pimeä raha on aivan asia erikseen . sitä ei voi mitenkään tähän kohtaan soveltaa koska toinen osapuoli on lähes aina yritys. Tässä on se tilanne kun rahaliikenne menee noin niin kirjausmenettelyllä poistetaan mahdollisuus  syhertää niitä puita meysässä itse. Isännäthän vetää kotiin päin se on selvä. Yhtiön renki tekee puut ja luottaa siihen että mitat ja kuutiot pitää paikkaansa. Isännän konetta mieliisti justeerataan omaksi eduksi. Tällä hinnoittelulla on saatu mahdollisuus tehdä toisen metsästä se mitä tarvitaan. Ymmärrän tilanteen ostajan kannalta. A.J , oliko käytäntö sama kun oli pinta-ala verotus metsässä , nythän verot maksetaan myynnistä. Tämä juttu on huippuammattilaisten ekonomien luoma ja päättäjien hyväksymä järjestelmä. Käytäntö on ollut niin pitkään että vakiintuminen on tapahtunut eikä siinä silloin auta muu kuin hyväksyä. Peruskoululainenkin ymmärtää ettei tuolla rahalla ryvetä kalliilla vehkeellä metsässä . Asia on helppo tarkistaa. Ostan 100ha pystykaupalla metsää. Teetän , ajatan,ja ajautan puut sahalleni , maksan laskut , lasken kulut yhteen ja vähennän koko kauppasummasta kokonaisen kustannuspotin. Jäljelle jäävä osuus puista maksamani raha. Ja se ajo teko kuljetus ei todellakaan ole 79 senttiä kuutiolta.  Onko joku erimieltä asiasta.

Lopusta hävisi täsmennys. Nyt se on siellä.

Kuten edellä on todettu, kantorahatuloista 80 % on pystykauppatuloa, joka rahana on 2.0 miljardia ja siitä toinen puoli  1.0 miljardia on korjuun kustannuksia,

Esimerkiksi v. 2018 (kun oli vilkas puukauppavuosi) kantorahatulot oli kaikkiaan 2,32 mrd €. Pystykauppaa oli 83 % .

Tukkipuuta ostettiin n. 48 % kuutiomäärästä ja kuitupuuta n. 52 %.   Keskikantohinnaksi tuli n. 45 € / kiinto (brutto) .  Kantohinta pystykaupoista ilman energiapuuta oli . n. 1,91 mrd € .   Korjuukulut ei kuulu siihen millään tavalla. (tilastot löytyy Luke:sta) .