Ei tarvinnut edes selata kun netti pursuaa ongelmia mittaustavassa. Siitä vaan järsimään nilaa. Sanoohan sen järkikin, kun millään muulla ei mailmassa ole väliä kuin paljon ja nopeasti vaikka aikaa tulee kaiken aikaa lisää.

”<span style=”font-size: 16px;”>Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Motourakointi Pikkarainen Oy:n kuusivaneritukin katkontaa ja katkonnan laatua Upm -Kymmene oyj:n hakkuualueilla. Tutkimus oli osa yrityksen laatuprojektia, jonka tarkoituksena oli laittaa yrityksen korjuutyönlaatu kuntoon. Tutkimuksen pohjalta tehty korjuutyönohje opastaa metsäkoneenkuljettajia laadulliseen kuusivaneritukin katkontaan. Ohjetta voidaan hyödyntää myös uusien kuljettajien oikeanlaiseen katkonnan oppimiseen ja laatuvaatimusten perehdyttämiseen, ja sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös muiden arvokkaiden tukkien katkontaan.</span>
<div class=”page” title=”Page 2″>
<div class=”section”>
<div class=”layoutArea”>
<div class=”column”>

Tutkimuksessa oli mitattu yrittäjän useamman hakkuukoneen hakkaamia kuusivaneritukkeja pinosta mittaamalla sekä leimikolla tuoreeltaan katkottuja tukkeja. Lisäksi työssä oli hyödynnetty UPM-Kymmene oyj:n Pelloksen vaneritehtaan laatupalautteita.

Tutkimustyön aikana kävi ilmi, että kuusivaneritukin katkonnassa ja laadukkaan tukin tekemisessä oli ongelmia, jotka osaltaan johtuivat kuljettajien tietämättömyydestä ja huolimattomuudesta ”

</div>
</div>
</div>
</div>

Puukauppa onkin lähemmin tarkasteltuna kuin kaksitahtimottori jonka käynti perustuu häiriöihin. Puukauppa perustuu pitkälti virheisiin ja niiden kanssa painimiseen. Kun otin aiheen puheeksi niin mitään ongelmia ei ollut, ja ja nyt ei muuta olekkaan kuin ongelmia.

Helsingin Sanomat julkaisi (HS 27.6.) näyttävästi metsäteollisuuden väitteen tukkien virheellisestä mittauksesta.

Kysymys ei ollut mistään virheellisestä mittauksesta vaan joissakin tapauksissa laskennassa tapahtuvasta puun tyven muodon tulkinnasta virallisesti sovituissa mittaus-menetelmissä.

Uutisessa sanottiin virheen tapahtuvan 1,3 metrin alueella tyvellä ja uutisessa puhuttiin ilman ostamisesta miljoonilla.

Toivottavasti Luonnonvarakeskuksessa ollaan sen verran asiantuntijoita, että ymmärretään, mistä ilmiössä on kyse. Muutama seikka on syytä tässä yhteydessä tuoda esiin, jotta lukijoille ei jää aivan väärää mielikuvaa.

Puiden rungon tilavuutta runkokäyrillä laskettaessa tilavuuteen lasketaan mukaan runkopuu ylimmän kaatoa haittaavan juurenniskan yläpuolella.

Juurenniskan korkeus männyllä on keskimäärin noin prosentin korkeudella. Kuusella ja koivulla juurenniska on selvästi ylempänä

Tähtikuvioisia männyn tukin tyviä näkee yleensä vain pinoissa, jotka on kaadettu moottorisahalla, mutta tällöin tukkien tilavuus mitataan erilaisella tavalla.

Hakkuukonetta käytettäessä jää yleensä pitempiä kantoja, jolloin metsän omistajilta jää tiliä saamatta, mutta hakkuukoneen sahan terä ei kulu nopeasti.

Tällöin ostaja maksaa ainakin hieman siitä, että on jätetty liian pitkä kanto, sillä puu oletetaan katkaistuksi juurenniskalta ja tyven muoto on laskettu sen mukaan.

En ole ollut mukana tyven muotoa koskevissa laskelmissa, mutta uutisessa oli se hyvä puoli, että on otettu käyttöön upotusmittauslaitteistoa.

Helsingin ja Aalto-yliopistot ovat yhteistyössä kehitelleet oppilastyönä menetelmää, mutta emme ole saaneet tärkeään projektiin rahaa, vaikka laitteesta olisi monenlaista hyötyä.

Kaarnaisesta tyvestä irtoaa yleensä kuljetuksen aikana keveää kuivaa kaarnaa, ja tyveä upotusmittauksella mitattaessa kaarna imee vettä, joten korjauksien laskennassa täytyy olla huolellinen.

Uutinen kertoo myös siitä, että sahauksen ulkopuolelle jäävä osa on yhtä arvokasta kuin tukki. Varsinkin männyn sydänpuu uuteaineiden ansiosta voi energian tuotannossa olla jopa arvokkaampaa kuin tukkipuu.

Näistä asioista pitäisi uutisoida, mutta koska bisnes on kovaa ja niiden lauluja laulettavaksi tarjotaan, joiden leipää syödään, tulisi uutisoinnissa olla tarkkana.

Jouko Laasasenaho

emeritusprofessori ”

Paksuus mitataan kyllä nykykourissa etuteristä, joten mene Peal siltä pimeästi pirttiisi.

Ok . Kiitos tiedosta. Tunnen kyllä absoluutianturin hyvinkin tarkasti joka mittaa millin kymmestuhannesosia, mutta virhe tulee yleensä mekaniikassa. Paksuja koivunoksia lykitään monesti päin terää niin kuin yritettäisiin rikkoa kone, olen ihmetellyt että yleensä pysyy kunnossa. Olen nähnyt pinokaupalla vääntyneitä karsintateriä, samoin laippoja.

Ohjeet joka työn toteutukseen ovat olemassa, myös hakkuussa. Systemaattista virhettä esim. tukin pituudessa ei pääse syntymään kun tarkistukset suoritetaan. Samoin kuutioinnissa määrävälein.