Mulle mulkku kysyy vakavaa asiaa, yksi perikuntalainen on kirjallisesti eronnut paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä, saako muka koko perikunnan erottaa ilman valtakirjaa muilta,yksilökö itsenäisesti sen muka määrää?
Tulee tästä kommentista ”Valtakirjakaupassa on kuitenkin eräs reilua kilpailua kyseenalaistava piirre: metsänhoitoyhdistys toteuttaa leimikon kilpailutuksen, minkä jälkeen saman yhdistyksen korjuupalvelu voi antaa leimikosta tarjouksen. Myyjästä tuleekin yhtäkkiä myös ostaja.” mieleen se kasku kapitalistin kahdesta pahimmasta painajaisesta: 2. pahin – sosialismi toteutuu; pahin – vapaa kilpailu toteutuu.
Mikä on ongelma, jos joku pystyy maksamaan metsänomistajalle enemmän kuin saadut tarjoukset? Ja vielä väliporras? Tarkoittanee, että firmojen tarjoukset sisältää melkoisesti vedätystä.
Sen ymmärrän että muita puun ostajia tuo voi harmittaa korjuupalvelun tarjoukset. Sitä en ymmärrä että se harmittaa puun myyjää. Hänhän voi jättää huomiotta korjuupalvelun tarjouksen ja myydä jollekin muulle.
Johonkin ne myhistyksenkin hakkaamat puut on myytävä joten uskon että hyvät kauppatavat ovat niillekin tärkeää. Mutta selvä riski ja houkutteleva mahdollisuus tuossa on tehdä vilunkia. Minulla on sellainen käsitys että korjuupalvelun tarjoavat usein sellaisia leimikoita joihin muilla ei suuremmin ole kiinnostusta. Joten he toimivat omalla sektorillaan.
Mehtäukko taisi paljastua firman mieheksi. Metsänomistajan kannalta paras hinta on paras hinta. Ei sillä ole oikeustajun kanssa mitään tekemistä. Ei minulla ole mitään velvollisuuksia ostajia kohtaan ennen kuin kauppa on tehty ja toimittaa sitten sitä, mistä sovittiin. Firma miehillä olisi ollut mahdollisuus tehdä kerralla hyvä tarjous. Vituttaa tuollainen kaupankäynti, missä oikea hinta pitää kiskoa tongeilla. Mikä esti tekemästä alun perin kilpailukykyisen tarjouksen?
No joo. Se kun on tarjouskilpailu jossa pelisääntöjen on oltava rehellisiä.Myhistyksen ei tarvitse sooloilla arveluttavin keinoin kun ovat kuitenkin itse tekeytymässä milloin katkonnan,milloin mittauksen,korjuujäljen, arvioiden ym ym tuomareiksi. Omia jälkiään ei kontrolloi kukaan.
Sitä Karoliina kai ajaakin takaa, että kaikki tarjoukset – myös Mhy:n korjuupalvelun – kerättäisiin Kuutioon ja vertailtaisiin yhtä aikaa. Prosessin olisi oltava myös metsänomistajan suuntaan läpinäkyvä, niin että dokumenteista näkyy tarjouksen tekoaika ja että tarjouksia ei pysty muuttamaan enää kilpailutuksen päätyttyä. Periaatteessa kai mhy voisi kysyä vielä tarkennuksia/korotuksia parhaisiin tarjouksiin, mutta en tiedä toimitaanko missään päin näin.
Jeps, näihin viimeisiin kannanottoihin voi yhtyä – rehellistä avointa peliä pitää pelata metsänomistajan suuntaan. Siihen ei myöskään kuulu se, että ostaja tarjoaa 13, jos voisi tarjota 14, siinä toivossa, että tyhmä tarttuu. Säälittää sekä ottaa päähän ne ostajat, kun soittelevat sitten tarjouksensa perään ja alkavat itkeä, että ”Olisihan minäkin voinut tarjota vähän enemmän, kun olisi tarvittu juuri tuollaisia leimikoita.”
Samoin olen mehtäukon kanssa samaa mieltä, että jos (mhy) esittää asiantuntijaa, niin pitäisi olla muutakin katetta kuin kovat puheet ja mainoslauseet.
Niinhän se on lähes aina sähköyhtiötä tai teleoperaattoriakin vaihtaessa, että vanhasta yhtiöstä otetaan yhteyttä ja halutaan tehdä parempi tarjous, kun ovat saaneet tiedon, että asiakas on siirtymässä kilpailijalle.
” että tarjouksia ei pysty muuttamaan enää kilpailutuksen päätyttyä”
Jos Mhy lyö vähän jälkikäteen pikkuisen lisää parhaan tarjouksen päälle niin Rane tietenkin paheksuu syvästi (hiljaa mielessään).Sitten nimi parhaaseen paperiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.