Melkeinpä nuo e-h:n mainitsemat metsätyölajit on loppuneet.
Uittoa pienessä määrin tehdään, nippu-uittoa hinaajan avulla, pystymittaa ei enää hakkuualueilla tehdä, mutta voidaan metsätilojen kaupan takia tehdä jopa pystymittaus. Valtakunnan metsien inventoinnissaa tehdään koealoilla tarkkakin mittaus.
Kuorintaa tehdään lähinnä koneilla puunjalostustehtaiden laanilla ja rumpukuorintana.
Halkojen teossa kirveellä voisi vielä metsuri saada palkkansa.
Tuntemani aktiivimetsurit tekevät suurimmaksi osaksi leimikoiden suunnittelu / liputustöitä, Vaneritukkien ja pylväiden ja paalujen tekoa. Myös meilläpäin suurta osaa näyttelee hirsirakentajien tarvitsemat hirsiaihiot, joissa ei saisi näkyä piikkirullienkaan jälkiä ja joiden pituudet ja suoruudet voivat olla hyvinkin vaativia.
Käsinvuoltuun hirsitaloon tarvitaan useita vähintään talon mittaisia hirsiä = sidehirsiä, ja olemme haalanneet yli 18 metrisiä hirsiaihioita rakennuspaikalle.
Yleensä ns poimintahakkuissa kaatokoneena on metsuri.

”Jos ammattimies ja mikander on jo -60 luvulta asti metsätöitä tehnyt niin eiköhän olisi aika jo laittaa sahat naulaan ja pistää eläkepaperit vetämään. Ei kai sitä enää tuossa iässä tarvii metsähommissa kulkea urakkapalkalla, vaan nyt alkaa olemaan aika siirtyä eläkkeelle nauttimaan oloneuvoksen arvosta.

Voihan sitä joskus jotain pientä tehdä ajankuluksi, mutta ei kai sitä enää leivän eteen pidä värkätä. Nyt ammattimies voisi vaikka ajella sillä autolla seuraavat 10 vuotta ja jättää pankijohtajan nöyristelyt sikseen.
Lähetetty: 22 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”

Olen pitkälti samaa mieltä kuin Mm. Jos työvuosia on kertynyt sen jälkeen, kun on täyttänyt 23 vuotta – yli kolmekymmentä ja on mahdollista päästä ansiosidonnaiselle ja eläkeputkeen, niin se on harkinnan arvoinen juttu.
metsurilla urakkatyössäkin tuppaa vanhemmiten ansiot putoamaan ja ne vaikuttavat myös eläkkeen määrään.
Kun hakee työttömäksi alkaessaan eläkkeenlaskennalle ”teknisen katkaisun”, ei päivärahajaksokaan enää laske eläkkeen tasoa.
Se taitaa olla kuudenkympin seutuvilla, kun 499 ansiopäivärahapäivän jälkeen voi saada jatkoa päiviin vanhuuseläkeikään asti.
Kannattaisi kyllä harkita.

Esitän MaalaisSepolle eriävän mielipiteeni:
Olen ollut yli 30 vuotta keskeytymättömässä työsuhteessa, josta kertyi aluksi 2,2 % eläkettä /v. Sittemmin minulta ryöstettiin tuo 0,2 %, joten maksimieläkkeeksi muodostui 60 %.
Tiedän kyllä, että eläkettä kertyy myös pienemmistä summista, kuten mm. työttömyyspäivärahoista, mutta ei ollut mitään mieltä kerryttää summaa, joka oli maksimissaan ja voi vain pienetä.
Minä siis eiirryin osa-aikaeläkkeelle, jossa kk-ansiot putosivat brutto n. puoleen, mutta verottaja atmahti sen verran, että käteen jäi n. 60 % täydestä palkasta.
Liiton eläkeneuvoja esitteli, että minun tapauksessa kannattaa käyttää ”teknistä katkaisua”, joka lopetti eläkemaksun huomioimisen eläkettäni laskettaessa. Olin osa-aikaeläkkeellä 9 vuotta kunnes jäin lakisääteiselle työeläkkeelle.
Tilanteet ja tunnelmat olivat Työsopimusmarkkinoilla kehittyneet sellaiseen suuntaan, että vanhuuseläkkeelä saan bruttona melko tarkkaan tuhat euroa enemmän /kk, kuin osa-aikaeläkkeellä ollessani.
Oman käsitykseni mukaan voitin siinä, kun loppu-urani pienet tulot leikattiin pois. Minulla oli siis ansaintavuosia (täysiä) selkeästi yli kolmekymmentä vuotta, eli eläkkeeni on 60 %.
Tosin olin ansainnut 66 %:n eläkkeen, mutta ryöstettiin 6 % ja kaksi vuotta.

Ei varmaankaan työsuhteen jatkaminen loppukaudessa olisi alentanut eläkettä muuten, kuin sen takia, että ansio olisi ollut tuntuvasti pienempi.
Olen melko varma, että ansiopäivärahallakin olevalla pienempi tulo vaikuttaa eläkettä alentavasti, puhumattakaan, että olisi vain työmarkkinatuella, joka ei taida vaikuttaa eläkesummaan muuten kuin näyttämällä nollaa senkin aikaa.
Olin kuitenkin ansainnut täyden eläkkeen, eikä se olisi noussut yhtään, jos vaikka olisin tuon 9 vuotta ollut normaalisti töissä, ehkä jopa laskenut, kun palkkakehitys on ollut niin pirun huono, vielä huonompi kuin eläkkeiden indeksikorotukset.