Keskustelut Metsänhoito Metsurin housut

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)
  • Metsurin housut

    Kun tulin eilen räntäsateen jälkeen hankintahakkuulta, olivat turvahousut märkänä ja niissä oli painoa melkoisesti. Housut ovat varmaan yli viisi vuotta vanhat, kylläkin ehyet. Merkki on Husqvarna, halvimmasta päästä. Kun en ole tehnyt enää liki kymmeneen vuoteen hakkuita palkkatyössä, ei ole tullut seurattua turvahousujen tuotekehittelyä tarkemmin.  Kysynkin tämänpäivän hakkuumiehiltä, mitä turvahousuja löytyy kevyimmästä päästä, ja onko vettähylkiviä malleja. Ajattelin tällä kertaa uusia varusteita laatu- en hinta edellä. Samalla voi vinkata myös metsurin nahkaturvakengistä. Nykyisin kahlailen Eurologgereilla, nekin alkavat tuntua raskailta. Jokohan alkaa ikä lyömään lisäpainoa?

  • Kumikettu

    Metsureita avittaa se, että osaavia ja tekeviä tekijöitä on alati harvemmassa. Töitä siis riittää, kun pitää aistejansa avoinna. Artolla nämä asiat tuntuvat olevan kunnossa.

    Oli muutama vuosi sitten ilo katsella, kun metsuri jäi terveenä vanhuuseläkkeelle. Olin ruuhka-apunaan istutushommissa. Meni tunti pitempään laittaa sama määrä silloisia pottikoivuja peltoon (800 kpl/pv). Ne olivat kyllä liki valmiiksi ensiharvennuskunnossa, iso putki piti olla ja nosto korkealle. Taimet yltivät napaan ainakin ja vinkeröitä olivat. Erikoista toimintaa, ei mitenkään muuten, mutta kaikin puolin. Muun muassa yksi kuvio piti istuttaa tuolle mainitulle vinkurakoivulle seuraavasti: keskeltä lepikkoa piti etsiä laikkuja, joihin kuokka pystyy ja joissa kuokalla voi operoida. Siihen semmoinen monttu, jonka kuokalla sai tokerretuksi ja ei kun koivu istutuksiin. Tähän asti erikoisin metsätyö. Välillä se tuntuu pahalta unelta näin jälkikäteen, mutta kyllä se oli tarua ihmeellisempää totta. Ei kadehdituta sen palstan omistajaa.

    eero heikki

    Luulen että täälläkin on muitakin ammattilaisia jotka ei liiemmin pidä melua itsestään,no arto kehaisee rahantulollaan,liekkö glökiä ottana !

    Japine56

    Enovainaa ajoi aikoinaan Tehdaspuun pölliä moottorikelkalla ja kehui ansioitaan. Taisi olla luokkaa 400 markkaa päivässä. Kelkat olivat mallia winha 80, kaksi telaa. Olin joskus mukana , mitään kuormaimia ei ollut. Käsin nosteltiin kuormat. Paikat oli sellaisia, ettei sen ajan koneilla päässyt.

    Jätkä

    Tuota 400 mk on vaikea suhteuttaa, kun ei oikein tiedä vuosilukua. Olen sen verran ajellut kelkalla, että tiedän tuollaisen raskaan kelkan ja sen perässä raskas kuorma – haukkaavan jonkin verran bensaa, eli polttoainekustannukset ovat kuitenkin kohtalaisen kovat

    pihkatappi

    Varmaan ollut 70 – 80 luvun vaihteessa. Kait jätkäkin tienasi noin 10000 markkaa kuukaudessa 80-luvulla hakkuutyössä ja bensaa paloi takuulla paljon vähempi. Mutta aika mielenkiintoista, että noilla vanhoilla moottorikelkoilla on ajettu firmalle puita ja vielä jäänyt hyvä ansio, nykyään kun ei puunajo kannata millään vehkeellä.

    eero heikki

    Kai se oli hyvää aikaa metsurin kannalta 70-80 luku,pystymitta leimikoita hakattiin,talvet pääasiassa tukkimehtiä tehtiin !

    Japine56

    Se oli 70-luvun alkua. Jos oikein muistan leimaus ja pystymittahommissa kutsetti maksoi 40 mk per päivä. Siellä mittahangon kanssa käveltiin.

    Itse en ollut hakkuuhommissa, mutta muistikuva on, että tekevä mies tienasi kohtuullisen hyvin. Tietenkin urakalla. Me huonommat tervailtiin keväällä veneitä.

    Jätkä

    pihkatappi. Ei silloinkaan hyviin ansioihin päässyt laiskotellen. Kyllä jätkä oli silloin hoikassa kunnossa. Elopaino aamulla 78 kg ja illalla – töiden jälkeen 74 kg. Tosin tuntui, että ei väsynyt lainkaan.

    Joskus oli aivan tautisia palstoja: Turvesuoksi hakattiin yhden kuidun (2m) männikköä. Palsta kymmeniä hehtaareita. Vaikka taksa oli hyvä, ei siitä hangessa tienannut. Sitten tehtiin 80 sentin hangessa kolmeen pekkaan kimppaan samaa hommaa kaksi muuta ukkoa ajoi kelkalla puita aikapalkalla. Ei varmasti olisi kannattanut.

    eero heikki. 80-luku oli jo taitevaihe, taksat junnasivat paikoillaan. Pystymitattua kuusitukkileimikkoa piti leipoa aika kiihkeästi, että pärjäsi. Silloin sain varmaan 98 kk:n aikana keskimäärin yli 50 kiintoa – ja 95 % kuusta. 6 – jopa 8 tankillista päivässä 77 kuutioisella huskulla. Teräketju kului loppuun kahdessa viikossa.

    Monet eivät tajua, että isossa puustossa on kuutiohinta aivan eri, kuin pienessä puustossa.

    Metsänmies

    Kyllä huippumiehet pärjäsivät urakkahommissa kohtuullisesti, aina motojen tuloon saakka. Hommassa oli vaan sellainen vääristymä, että parhaat työntekijät ja perseen nuoleskelijat saivat myös parhaat työmaat. Ne, joiden työtulos oli vähäisempi, joutuivat tekemään niitä työmaita, jotka eivät kelvanneet tehometsureille. Urakkapalkat myös hinnoiteltiin noiden tehomiesten työntuloksen perusteella. Tämähän johti siihen, että oli suuria eroja työntekijöiden ansiotasoissa.

    Jätkä

    Urakkapalkat olivat ”kiveen hakatut”. Työvaihetaksa sisälsi kaikki työvaikeustekijät. Palstat olivat numerojärjestyksessä, eli ne lankesivat ikäänkuin ”Manulle illallinen”.

    Joskus vanha – kankea metsuri pyysi, että hän ei ottaisi millään sitä oikein oksaista kuusitukkipalstaa. Minä sanoin, että minä voin ottaa. Siinä oli kaikkein korkein taksa, koska karsinnan työvaihe oli hinnoiteltu keskiarvojen mukaan.

    Osaan kuitenkin karsia niin tehokkaasti, että sellaiset palstat olivat minulle kuin karkkia. Ette muuten usko, kuinka sellaiset viisi senttiä paksut kuusenoksat ovat kovia – ja tylsyttävät leikkuuhampaat niin, että jopa artokin sen huomaisi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)