Keskustelut Metsänomistus metso-kohteet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • metso-kohteet

    Nappaan tämän Puukin lauseen toisesta keskustelusta ettei se eksy ohi aiheesta.

    ”sovittiin yhteisymmärryksessä, että ei tule Metsokohdetta alueesta”

    Miksei tullut? Mitkä kriteerit jäi täyttymättä?

    Mites, onko muilla kokemuksia metsosta? Onko sitä tarjottu proaktiivisesti, oletteko itse kyselleet? Millaisia metso-alueita teillä on, onko kaikki vanhoja kuusikoita? Kuinka laajoja/pieniä alueita metsoon on kelvannut?

    Oletteko olleet tyytyväisiä korvaukseen?

  • Puuki

    Puuston ikä oli alle vanhan metsän rajan (joka on muistaakseni 140 tai 150 vuotta). Osalla alueesta on tehty harvennushakkuu 80-luvulla eli ei ollut luonnontilaisen kaltainen.

    Metso-korvauksen laskeminen on vähän nurinkurista koska jos olet hakkuuttanut metsäsi muuten sileäksi mutta metsopläntti on jäänyt pystyyn, niin korvaus on laskentatavan takia isompi kuin säästäväisemmin hakkuuttanut ”metsän suojelija”.  Toinen epäkohta on korvaushinnan laskeminen alueen (maakunta/kunta) keskimääräisen kantohinnan mukaan. Jos metsokuviolla on paljon tukkipuuta,  laskennassa käytettävä kiinnon hinta voi olla kuitenkin painotettu kuitupuun hinnan mukaan ja olla liian pieni.

    metsänkasvattaja

    joitain vuosia  sitten  noin  3 ha  alueesta  tein  sopimuksen  metsokohteesta oli  lehtomainen  ja  alava   hyvin kostea   maasto  jossa  valkoselkätikat  viihtyy  olin  korvaukseen  tyytyväinen  ja  laskettuun  puustomäärään  maapohja  jäi  itselle   olisi ollut  hyvin  hankalaa   ensiharventaa  maankosteuden  takia

    harrastelija

    Oliko Metso-suojelu määräaikainen? Entä jos tikat muuttavat muualle?

    urbo

    Itellä kanssa 20 v määraikainen sopimus uusittiin 10ha alueelle. Tikkaa en ole kyllä koskaan nähnyt…

    Tolopainen

    Puolet Euroopan metsien suojelukohteista on Suomessa. Kyllä on hulluus huipussaan, siinä mihin meillä on varaa. Kun jotain aletaan suojella, järki loppuu ja meno jatkuu ilman minkäänlaista kontrollia.

    Visakallo

    Kuviohan on ollut koko ajan selvä. EU:n avulla Suomen metsiä ajetaan suojeluun niin paljon, että metsäteollisuutta lähtee maasta pois. Hyötyjänä ovat muiden maiden metsäteollisuus. Ei ole vaikea ymmärtää, mitkä tahot tässä Suomeen kohdistuvassa kampanjassa ovat rahoittajina. Lisäksi hyväuskoiset suomalaiset hölmöt tarjoavat talkooapuaan ilmaiseksikin.

    metsänkasvattaja

    harrastelija ,  sopimus   alueesta on elinikäinen  kuten  mainitsin   alue on  hyvin   märkää  entistä  suota  , paljon  lahopuuta  ja  isoja  haapoja  joten  taloudellinen   metsänkasvatus  olisi  vaikeasti  kannattavaa  alueesta  oli  suojeluvaraus   tehty  kymmeniä vuosia  sitten

    A.Jalkanen

    Kieltämättä se näyttää erikoiselta että meille vaaditaan avohakkuukieltoa. Jotkut luulevat että metsien uudistumiseen ei tarvita avointa vaihetta, mutta se kuuluu pohjoisen metsän ekologiaan.

    Mitä metsävarojen riittävyyteen tulee, isoissa metsämaissa kuten Saksassa, Venäjällä ja Kanadassa sitä avoimen vaiheen ekologiaa löytyy kun hyönteiset, tuuli ja metsäpalot saavat mellastaa melko vapaasti. Jos noissa maiss hoidettaisiin metsää kuten meillä, kilpailutilanne puumarkkinoilla olisi nykyistäkin kireämpi.

    Timppa

    On tehty kaksi pysyvää luonnonsuojelualuetta.

    Toinen oli puron tuntumassa oleva louhikkoinen sekametsä 2 ha.  Oltiin tehty sen uudistushakkuusta  kauppa metsäyhtiön kanssa.  Sie’llä oli tehty joskus liito-oravahavainto.  Olin valmistautunut, että osa alueesta jää hakkaamatta.  Käytiin aluetta läpi Ympäristökeskuksen edustajan kanssa.  Hän sanoi, että alue kelpaisi heille Metso-kohteeksi.   Oli vaikea kasvatettava, joten mielellään luovuttiin.  Korvaus oli voimassaolevan kauppasopimuksen mukainen hinta vähennettynä 15 %:lla.

    Toinen kohde oli 3,5 ha, mihin sisältyi pieni lampi ympäröivine luonnontilaisine rämeineen, kallioharjanne, jossa kasvoi luultavasti ikimetsää ja lisäksi vanhoja haapoja kasvava louhikko.  Ei oltaisi ikipäivinä hakattu sitä aluetta.  Metsäkeskus ja Ely-keskus lähettivät kerran joukkokirjeen, että onko teillä suojeluun kelpaavia kohteita.  Taisimme olla ainoa, joka vastasi myönteisesti.  Tässä tapauksessa korvaus oli pienempi, mutta puhdasta nettoa, sillä aluetta ei siis olisi koskaan hakattu.

    harrastelija

    Tavallisia henkilöitä, jotka eivät ole mo:ia tai muutoin metsäasioita tuntevia, vedetään höplästä räikeillä virhetiedoilla tahallaan! En usko, että aktiivisimmat vihreät ja osa demareista sekä vasemmistoliitosta ovat niin tyhmiä, ettei asiatieto mene perille!

    1. Tosiasia on se, että hyvällä metsämaalla metsän kasvu on jaksollisella kasvatuksella parempi kuin jatkuvalla. Se, että jatkuvalla kasvatuksella saadaan koko puusto hakatuksi tukiksi hyvällä hinnalla ei kyllä pidä paikkaansa. Jo tukkipuiden kerääminen on pystyhinnaltaan halvempi, koska se on harvennustyötä.

    2. Jaksollisesti kasvatettu metsä kierron aikana sitoo enemmän CO2:a kuin jatkuvan kasvatujsen metsä. Jatkuvan kasvatuksen kannattajat ottavat hiilen sidonnan aivan päinvastoin!

    3.  Jaksollisestti kasvatettu ja hoidettu metsä on kauniimman näköinen eri kasvuvaiheissa. Ruma aukko on uudistettuna jo 5 vuoden jälkeen komea taimikko jonka kasvu sitoo kohisten hiilidioksidia. Vihreiden mandra on aina aiheesta ainakin 20 v!

    4. Sitten marjan saanti väitetään jatkuvan kasvatuksen aukolla olevan 0. Parhaat puolukkasadot männiköillä ja vattusadot kuusikoilla olen saanut hakkuiden jälkeen sekä maapohjasta riippuen myös mustikoita sekä variksen marjoja löytyy aukoilta. Ei siellä kyllä juuri muita suomalaisia poimijoita näy ?!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)