Keskustelut Metsänhoito Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 31)
  • Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

    Merkitty: 

    Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa. Tukea voi saada 1000-2000 € /ha.

    Saattaa olla tuskallisen hidas, työläs ja kallis tapa edistää hiilensidontaa. Ainakin heinittyneitten peltoheittojen saaminen merkittäväksi hiilinieluksi voi kestää kymmeniä vuosia. Hallitus on kertonut, että meillä on kiire. Viidentoista vuoden kuluttua hiilineuraalius, joutomaiden metsityksestä ei siihen ole apua.

    Lounaisessa Suomessa huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi tapa hiilinielujen -ja hiilivarastojen ylläpitoon olisi rajoittaa männiköiden avohakkuita kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Rajattu avohakkuukielto.

    Ainakin rannikon karuilla mailla männiköiden uudistaminen on paikoin mahdotonta. Kokemusta on, että kaksikymmentä vuotta sitten siemenpuuasentoon hakatulle alueelle ei syntynyt kehityskelpoista taimikkoa. Taimia kyllä syntyy, mutta ne eivät saavuta koskaan viiden metrin pituutta.

    Tuon alueen hakkaaminen oli typerä teko, koska uudistaminen ei onnistu. Nielut ja varastot menivät, eikä uudesta ole tietoakaan. Nyt päästöoikeuksien hinta on jo 40€/tn. Jos Suomi pahimillaan joutuu niitä ostamaan, niin ei ole mitään järkeä avohakata alueita, joita ei pysty uudistamaan. Terveitä mäntyjä olisi voinut kyllä kasvattaa kymmeniä vuosia pidempään. Kannatattaisi laatia laki rajatusta avohakkuukiellosta, hirvieläintiheille karujen maiden männiköille, ettei vastaisuudessa tehdä samoja virheitä.

    Harvennukset tietysti pitää hoitaa ja juurikäävän vaivaamat kuusikot avohakata ja uudistaa kuuselle.

    Metsätalouden vähäpuustoisille maille metsitystukea ei myönnetä, eikä se olisi järkevääkään, koska metsitys ei onnistu.

  • Planter Planter

    Enpä muista pituuksia kun 2001 hakattiin. Syy miksi eivät enää kasva, on tässä. Toisella palstalla hirvieläintiheys on noin 200/1000ha, päätellen siitä, että 90 kaadettiin, eikä vähene. Toisella ehkä noin  100/1000ha. Hirviä on molemmilla alueilla ollut 20 vuotta koko ajan yli 5 /1000 ha. Mieluummin olisin päätehakkaamatta ja ottaisin jonkin hiilensidontamaksun.

    taim

    Planter Planter

    taimi

    Panu Panu

    Jälkimmäisessä kuvassa näyttää, että sieltä jotain nouseekin. Tricoa pitäisi roiskia.

    Metsuri motokuski

    Tuo yli kuva taitaa olla avokallio kohde jossa muutenkin on puunkasvu huonoa. Alakuva onkin sitten surkea tapaus ja ymmärrän kirjoittajan v….tuksen. onneksi joka paikassa tilanne ei ole noin lohduton.

    Jean S

    Yläkuvassa on muutama neliö kalliota, mutta osa myös ihan kelvollista männyn kasvumaata.

    Hyvät on 20 vuoden kasvut.

    MaalaisSeppo

    Vai pystyssäpitämismaksu huonosti kasvaville kuvioille. Ilmeisesti maailman tappiin. Tulee hintoihinsa ja hyöty minimaallinen.

    Kyllä pitkässä juoksussa peltoheittojen metsitys on järkevämpää. Edellyttää tietenkin, että puuston kasvu istutuksen jälkeen turvataan. Tämä turvaamisehtohan oli edellisellä metsitystukivaiheella. Itselläkin kävi tarkastaja. Ei huomautettavaa. Epäili hivenainepuutosta vaikka kasvu olikin voimakasta. Teetin analyysit ja puutosta oli. Sitten terveyslannoitus omatoimisesti. Siihenkin sai tuen.

    Nyt on huimasti kasva taimikko/nuori metsä. Kun itse teki, tuli maksamaan itselle suunnilleen yhtä paljon kuin normiaukon metsitys. Kasvu vaikuttaa paremmalta kuin viereisellä, istutetulla metsäaukolla.

    Planterin ajatus siitä, että suunnattaisiin hiilensidonnan varoja pystyssäpitämismaksun muodossa huonosti kasvaville ja taimettuville kuvioille tuntuu oudolta. Siis yritettäisiin pitää yllä hiilensidontaa/varastoa paikoilla, joissa hiili sitoutuu huonosti. Eiköhän vähäiset voimavarat kannata suunnata sinne, missä on potentiaalia tehokkaaseen hiilen sitoutumiseen.

    On otettava myös huomioon, että peltoheittojen metsitys vähentää myös ns metsäkatoa eli metsäpinta-alan hiipumista. Puuston pystyssäpitämismaksulla ei ole vaikutusta metsäkatoon. Ko metsä on metsäkatomielessä metsää hakkuun jälkeenkin, vaikka huonoa onkin.

    suorittava porras suorittava porras

    Vahva tuki MaalaisSepon mielipiteelle. Parempi tukea oika-aikaista tekemistä kun tekemättömyyttä. Menetelmätkin näyttävät olevan hallinnassa.

    Visakallo Visakallo

    Planterin ajatuksen taustalla oli seikka, jonka arvon herrat nyt jostain syystä sivuuttavat. Mitä ehdotatte keinoksi uudistaa sellaisia maapohjia, jossa kuusi ei menesty?

    MaalaisSeppo

    Tarkoittaako Visakallo, että kun on alueita, joita ei saada mm sorkkaeläinten takia uudistumaan (kuusi ei menesty), niin ei sitten pitäisi tukea myöntää peltoheitoille, joissa kuusi menestyy?

    Kaikkihan sen tietää, että karut aukot eivät metsity kunnolla, jos siellä Valtion karja vapaasti laiduntaa. Turha kysymys.

    Planter Planter

    Seppo, ei ollut tarkoitus yrittää kieltää metsitystuen maksua. Kyseessä oli vertailu, kumpi olisi nopeampi ja tehokkaampi tapa.

    Heti putkahti uutinen ”pystyssäpitokorvauksesta”. Tuohon alla olevaan uutiseen voisin tarjota juuri näitä alueita, jotka päätehakkaamalla näyttävät muuttuvan ikuisiksi joutomaiksi. Onhan se sitä Timpan mainitsemaa hölmöläisten peiton jatkoa, jos toisaalla joutomaita metsitetään ja toisaalla tehdään lisää. Joten maksetaan meille hölmöläisille, että emme hakkaa peittoa toisesta päästä poikki, vain jatkaminen on sallittu. Siis kohdennetaan hakkuut sinne missä uudistaminen onnistuu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 31)