- Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 9 kuukautta sitten toimesta.
-
Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto
Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa. Tukea voi saada 1000-2000 € /ha.
Saattaa olla tuskallisen hidas, työläs ja kallis tapa edistää hiilensidontaa. Ainakin heinittyneitten peltoheittojen saaminen merkittäväksi hiilinieluksi voi kestää kymmeniä vuosia. Hallitus on kertonut, että meillä on kiire. Viidentoista vuoden kuluttua hiilineuraalius, joutomaiden metsityksestä ei siihen ole apua.
Lounaisessa Suomessa huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi tapa hiilinielujen -ja hiilivarastojen ylläpitoon olisi rajoittaa männiköiden avohakkuita kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Rajattu avohakkuukielto.
Ainakin rannikon karuilla mailla männiköiden uudistaminen on paikoin mahdotonta. Kokemusta on, että kaksikymmentä vuotta sitten siemenpuuasentoon hakatulle alueelle ei syntynyt kehityskelpoista taimikkoa. Taimia kyllä syntyy, mutta ne eivät saavuta koskaan viiden metrin pituutta.
Tuon alueen hakkaaminen oli typerä teko, koska uudistaminen ei onnistu. Nielut ja varastot menivät, eikä uudesta ole tietoakaan. Nyt päästöoikeuksien hinta on jo 40€/tn. Jos Suomi pahimillaan joutuu niitä ostamaan, niin ei ole mitään järkeä avohakata alueita, joita ei pysty uudistamaan. Terveitä mäntyjä olisi voinut kyllä kasvattaa kymmeniä vuosia pidempään. Kannatattaisi laatia laki rajatusta avohakkuukiellosta, hirvieläintiheille karujen maiden männiköille, ettei vastaisuudessa tehdä samoja virheitä.
Harvennukset tietysti pitää hoitaa ja juurikäävän vaivaamat kuusikot avohakata ja uudistaa kuuselle.
Metsätalouden vähäpuustoisille maille metsitystukea ei myönnetä, eikä se olisi järkevääkään, koska metsitys ei onnistu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään