› Keskustelut › Metsänhoito › Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

    Lähetetty: 5.5.2014, 18:50

    On kuulunut kannustavia viestejä siitä , että taimikoita hoidetaan innokkaammin , kuin ennen . Erityisesti Etelä-Suomessa aktiivisuus taimikoiden kunnostukseen on ilahduttavassa
    nousussa . Omiinkin silmiini on osunut erinomaisen elinvoimaisia ja onnistuneita uudistusaloja .

    Uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa antoi kuitenkin jäitä tupaan ja lunta porstuvaan .

    lainaus :

    ”Metsänomistajien kiinnostus metsän uudistamiseen on vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna tilastoihin kirjattiin kaikkien aikojen pienin istutus- ja kylvöala.
    Viimevuotinen viljelyala kattoi vain 61 prosenttia kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Myös taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus jäivät kauaksi tavoitteista.
    Uudistusalojen heitteille jättäminen ja nuorten metsien pusikoituminen ei lupaa hyvää jatkolle.
    ”Pelkkä energiapuu ei metsänomistajaa lämmitä. Pääosa kantorahoista kertyy hoidettujen metsien järeästä tukista”, muistuttaa johtaja Esko Laitinen Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta.
    JARMO PALOKALLIO

    Jos reilu kolmannes metsien uudistusaloista jää kokonaan kesannolle , pitäisi hälyytyskellojen alkaa soida jo kovalla äänellä .
    Teollisuuden uudet investointisuunnitelmat voivat jäädä suunnitteluasteelle , jos yllä mainittua kehityksen suuntaa ei saada pikaisesti korjattua .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 11.5.2014, 18:58

    Sä oot pähkäilijä ollut liian aikaisin liikkeellä. Ei noita toinna perkailla ku yks taimikonhoito sitten kun nuo on isompia.

    Tuosta koivun istutuksesta niin miks niitä välttämättä pitää istuttaa? Jättää muutaman siemenpuun ja myllää maan niin on nii paljo koivua et hirvetkää jaksa kaikkia syödä. No miks näin ei tehdä? Koska istutus on kovaa bisnestä. Se työllistää taimenkasvattajia, istuttajia ja välistävetäjiä. Miksi joku suosittelisi sinulle luontaista uudistamista kun taimet toimittamalla saat vedettyä enemmän rahaa välistä.

    Pähkäilijä 11.5.2014, 19:41

    Raivasin kun on pihamaan näkemäalueella ja tuo tuho lähimmillään 50 metriä ulko-ovesta…. Täälläkin hieskoivua tulee istuttamatta mutta raudusta ei kunnolla…

    mehänpoika 11.5.2014, 21:29

    Ammatti Raivooja:
    ”””Hirviongelma on vain marginaalinen osa kokonaiskuvan ongelmasta. Seuraavaksi joku varmaan keksii, että metsään ei uskalleta mennä raivaamaan tai uudistamaan susien pelossa.”””

    – Onpa ”Ammatti Raivoojalt”a lievä ilmaisu hirviongelmasta, vaikka männyn ja koivun taimia käytetään metsien uudistamiseen hirvituhojen pelossa vain marginaalinen osa hirvivahinkoja paremmin kestävän kuusen istutusmäärästä. Vielä kun tiedetään, että hirvien määriä pyritään vastaväitteistä huolimatta uudelleen lisäämään, voidaan harjoitettua hirvipolitiikkaa pitää metsien uudistamishalukkuuteen vaikuttavana perusongelmana.

    Kaukana eivät liene sellaiset ajat, että metsätaimikoita jää tiheiden petoeläinkantojen vuoksi perustamatta ja hoitamatta. Ainakin Ruotsissa karhut ovat lehtitietojen mukaan hyökkäilleet ihmisten päälle. Vapaa metsästys olisi tarpeellista säätää sekä karhuille että hirville. Eivät ole edes uhanalaisia lajeja kuten susi.

    Ammatti Raivooja 11.5.2014, 22:16

    Kaikkea voi pelätä mutta todellisuus on, että pieni promillii kaikista männyistä ja koivuista joutuu hirven suuhun. Itse pidän männyn&koivun luontaista ja kylvöä hyvänä työkaluna uudistamisessa. Korkeat tiheydet takaavat laadun ja sen, että taimikosta löytyy taimikonhoidossa tarpeeksi vahingoittumattomia puita. Itseä ei pelota koivun istutus ja tähän mennessä tulokset on ollut hyviä.

    MaalaisSeppo 12.5.2014, 07:12

    Sehän on selviö, että mitä paremmin metsiä hoidetaan, niin sitä enemmän tulee myyntiin kelpaavaa puuta. Tässäkin keskusteluketjussa esitetään, että metsänomistajat pitäisi jotenkin pakottaa hoitamaan metsiään paremmin ja myymään puuta. Perusteluna on käytetty mm. tuontipuun käytön vähentämistä.

    On myös esitety huolestuminen koivun vähäisestä kasvatuksesta. Tuontipuusta taitaa olla vähintään puolet koivua, josta maksetaankin Venäjälle parempi hinta kuin kotimaisesta. Koivun kasvattaminen kotimaan hinnoilla ei kyllä lyö leiville. Jos sama hinta maksettaisiin, kuin tuontipuusta niin sitten voisin kiinnostua. Kummallisia ajatuksia nämä pakkopuheet tilanteessa, jossa tuontipuusta maksetaan korkeampaa hintaa, kuin kotimaisesta. Tämä hintasuhdehan jo osoittaa, että kotimaisesta puusta on ylitarjontaa. Pakollako ylitarjontaa pitäisi vielä nostaa?

    Jos puun kasvatuksen tehostamiseen pitäisi pakottaa, niin vielä suuremmalla syyllä pitäisi pakottaa maanviljelijöitä lisäämään hehtaarisatoja. Etenkin rukiin kasvatukseen pitäsi pakottaa, kun siitä ainakin joinakin vuosina tuodaan yli puolet. Viljan viljellyssäkin taitaa olla se ongelma, kuten puunssakin, että tuodusta viljasta ostajat haluavat jostain syystä maksaa enemmän, kuin kotimaisesta.

    suorittava porras 12.5.2014, 19:23

    Lainaus :

    ”Jos puun kasvatuksen tehostamiseen pitäisi pakottaa…. ”

    Varsinaisesta pakottamisesta tuskin yleisesti keskustellaan , mutta on hyvä pitää mielessä , että esim. Äänekosken investoinikaan ei ole
    vielä kirkossa kuuluutettu . Huonompi vaihtoehto on tarjolla , jos investointia ei toteutetakaan ja nykyinen laitos ajetaan olosuhteiden pakosta vanhentuneena alas epävarman raaka-aineensaannin takia.

    Loistavaa mahdollisuutta ei saa pilata sillä , että yli puolet metsänomistajista jättää edelleen omat kehittämistoimensa metsänkasvatuksessa tekemättä vaiheessa , jossa teollisuus on tarjoamassa lisääntyviä markkinoita puulle. Aktiivinen kolmannes metsänomistajista ei yksinään pysty vastaamaan lisääntyvään kysyntään.

    Metsänhoidon tehostamisessa ei olla tekemisissä minkään elämää suuremman asian kanssa. Riittää , kun jokainen metsänomistaja hoitaa metsiään suositusten edellyttämällä tavalla. Nyt monet tuntuvat odottavan muutosta parempaan muutamatta toimintatapojaan . Jos halutaan tulosta , on sen eteen myöskin oltava valmiita jotakin tekemäänkin.

    jees h-valta 12.5.2014, 19:30

    Noita olemattomia uhkia on turha tarjoilla. Paljon huolestuttavampia ovat kaikki suojelu-sun muut vouhotukset joihin tuhoutuu tuhansia hehtaareja vuosittain.

    Puun takaa 12.5.2014, 19:37

    Lisäuhkana on myös kohta eduskuntaan tuleva ilmastolakiesitys.
    Sillä pystytään jopa romuttamaan koko kansantalous jos eduskunta ei ole valppaana.

    raivuri 12.5.2014, 21:40

    ”On myös esitety huolestuminen koivun vähäisestä kasvatuksesta. Tuontipuusta taitaa olla vähintään puolet koivua, josta maksetaankin Venäjälle parempi hinta kuin kotimaisesta. Koivun kasvattaminen kotimaan hinnoilla ei kyllä lyö leiville. Jos sama hinta maksettaisiin, kuin tuontipuusta niin sitten voisin kiinnostua. Kummallisia ajatuksia nämä pakkopuheet tilanteessa, jossa tuontipuusta maksetaan korkeampaa hintaa, kuin kotimaisesta. Tämä hintasuhdehan jo osoittaa, että kotimaisesta puusta on ylitarjontaa. Pakollako ylitarjontaa pitäisi vielä nostaa?”

    Näitä valituksia nousee tällä palstalla oikeastaan joka kuukausi. Onko se vaikeaakin ymmärtää, että 20 m3 tienvarsi eriä ei voi verrata suuriin laivalasteihin?

    Ratkaiseva hinta on vasta kun puu on tehtaan laanissa. Eli jos lähdemme vertaamaan suomalaista tienvarren hintaa niin verrataan sitä venäjän tienvarsihintaan. Aivan…sitä ei ole tiedossa…

    Gla 13.5.2014, 07:03

    Laki heijastaa yhteiskunnan käsitystä tavoiteltavasta toimintatavasta. Laki ei ole mikään jostain ylhäältä meille annettu säännöstö, jota tulee noudattaa ja kaikki muu puhe olisi peräisin toverituomioistuimesta. Yhtä oikeutettua on esittää mielipiteenään sääntöjen muutosta kuin sääntöjen pitäminen ennallaan.

    Suorittavan kommenteista olen hirviasioita lukuunottamatta hyvin pitkälle samaa mieltä. Puuntuottamista ei voi tarkastella tilatasolla, koska teollisuus tarvitsee varmuuden raaka-aineen häiriöttömästä saannista kilpailukykyiseen hintaan. Vapaan kasvatuksen seurauksena pusikoituvissa, vähän arvokasta puuta sisältävissä ja korjuukustannuksiltaan huonoissa leimikoissa tuo tavoite ei toteudu, joten se vaikuttaa myös hyvin metsiänsä hoitaneiden asemaan. Ei ehkä juuri nyt ainakaan kovin voimakkaasti, mutta tämä onkin pitkäjänteistä toimintaa. Ei metsien tila ole kehittynyt vuodessa tai kahdessa nykyiseen tasoon, eikä edes nykytila ole itsestäänselvä asia. Menneiden aikojen saavutusten varaan jättäytyminen on varmin keino pudota kärryiltä.

    Suojeluun meillä riittää pinta-alaa huomattavasti nykyistä enemmän, kunhan talousmetsät hoidetaan hyvin. Hyvin hoidetuissa metsissä vähempikin hehtaarimäärä riittää tuotamaan markkinoiden tarvitseman puumäärään. Ja vaikka jatkuvasti ylituotannosta puhutaankin, kannattaa muistaa kestävän kehityksen perusteet. Vain uusiutuva raaka-aine on edellytys maapallon tulevaisuuden turvaamiselle. Mitä muuta uusiutuvaa raaka-ainetta puun lisäksi Suomella on mahdollisuus merkittäviä määriä tuotaa? Ei juuri mitään. Kannattaako tällaista raaka-ainetta tuottaa niin, että se saadaan mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan jalostettavaksi vai kannattaako keskittyä puhumaan yksilönvapaudesta tehdä omaisuudellaan mitä huvittaa?

    Vaikka en Ammatti Raivoojan tai metsänvartijan ajatuksia sanasta sanaan hyväksykään, taustalla on mielestäni ripaus tervettä ajattelua toisin kuin toista äärilaitaa edustavilla.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 7 8 9 10 11