› Keskustelut › Metsänhoito › Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

    Lähetetty: 5.5.2014, 18:50

    On kuulunut kannustavia viestejä siitä , että taimikoita hoidetaan innokkaammin , kuin ennen . Erityisesti Etelä-Suomessa aktiivisuus taimikoiden kunnostukseen on ilahduttavassa
    nousussa . Omiinkin silmiini on osunut erinomaisen elinvoimaisia ja onnistuneita uudistusaloja .

    Uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa antoi kuitenkin jäitä tupaan ja lunta porstuvaan .

    lainaus :

    ”Metsänomistajien kiinnostus metsän uudistamiseen on vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna tilastoihin kirjattiin kaikkien aikojen pienin istutus- ja kylvöala.
    Viimevuotinen viljelyala kattoi vain 61 prosenttia kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Myös taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus jäivät kauaksi tavoitteista.
    Uudistusalojen heitteille jättäminen ja nuorten metsien pusikoituminen ei lupaa hyvää jatkolle.
    ”Pelkkä energiapuu ei metsänomistajaa lämmitä. Pääosa kantorahoista kertyy hoidettujen metsien järeästä tukista”, muistuttaa johtaja Esko Laitinen Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta.
    JARMO PALOKALLIO

    Jos reilu kolmannes metsien uudistusaloista jää kokonaan kesannolle , pitäisi hälyytyskellojen alkaa soida jo kovalla äänellä .
    Teollisuuden uudet investointisuunnitelmat voivat jäädä suunnitteluasteelle , jos yllä mainittua kehityksen suuntaa ei saada pikaisesti korjattua .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 11.5.2014, 09:10

    Puupula ei ole vaivannut ?? On kuitenkin esiintynyt tarve tuoda jatkuvasti puuta ulkomailta , jotta teollisuuslaitostemme häiriötön tuotanto olisi turvattu ja puujalosteiden kysyntään olisi pystytty vastaamaan riittävällä volyymillä.

    Metsän kasvua ei ole mahdollista käyttää koskaan nykymuodossaan täysimääräisesti hyväksi . Puiden kasvu suuntautuu markkinakelvottomaan puuainekseen (risukko) , puut kasvavat väärässä paikassa (korjattavissa harvoin edes talvella tai tie palstalle puuttuu) ja miljoonien metsähehtaarien hakkuumahdollisuudet jäävät käyttämättä omistajansa passiivisuuden vuoksi kymmenien vuosien ajan.

    On myös metsäkuvioita , joita ei pienen kokonsa puolesta ole mahdollista korjata silloin , kun se olisi puiden kasvun kannalta parasta . Moni harvennusta kaipaava pienehkö alue jää odottamaan suoraan päätehakkuuta , kun sen korjuuta ei voida yhdistää järkevästi isompaan kokonaisuuteen.

    Puupulaa kuvastaa joskus sekin , kuinka toivottoman huonoja leimikoita tai leimikon osia on ostotoimihenkilöiden haaviin
    tarttunut . Joissakin tilanteissa on ollut pakko ostaa tavaraa , joka vähänkin puulle haisee.

    Puun käytön ennustettu lisääntyminen 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa ei ole pikku juttu . Sen toteutuminen edellyttää kehittämään voimakkaasti toimia puun saatavuuden parantamiseksi . Aktiivisten toimijoiden 30%:n osuutta metsänomistajista on pystyttävä kasvattamaan huomattavasti , jotta tavoitteeseen päästään . Tämä edellyttää , että entistä useampi saadaan kiinnostumaan metsänsä hoidosta . Raivaamista riittää myös henkisen aluskasvoksen puolella.

    mehänpoika 11.5.2014, 10:00

    Suorittava porras:
    ”””…. Tämä edellyttää , että entistä useampi saadaan kiinnostumaan metsänsä hoidosta.”””

    – Mielestäni liian tiheät hirvikannat ovat vieneet hyvin monen metsänomistajan kiinnostuksen metsiensä hoitoon. Turhaa työtä on hirvien ruokailun vuoksi jouduttu tekemään, ja uudesta metsästä ei monesti tullutkaan sellainen, mitä sielujen silmillä oli taimia istutettaessa ajateltu. Hyvin usein se oli osottautunut pelkäksi kangastukseksi.

    Kyllä kiinnostusta löytyisi kun ensin hoidettaisiin hirvikannat kohtuulliselle tasolle. Näyttäisi siltä, että vain pyyntiluvista vapaalla hirvien metsästyksellä saataisiin turvalliset olosuhteet myös männyn, rauduskoivun ja hybriidihaavan istutuksille. Se palauttaisi hyvin monen metsänomistajan kiinnostuksen metsiensä hoitoon.

    putte 11.5.2014, 10:24

    Mehänpoika:
    >>liian tiheät hirvikannat ovat vieneet hyvin monen metsänomistajan kiinnostuksen metsiensä hoitoon.<<

    Liian tiheä hirvikanta on yksi tärkeä aiheuttaja. Yhteiskunta ei pelkästään tue hirvenmetsästystä harrastuksena vaan järjestää paukkuahneudelle tyydytystä, ja seuroille tuloja kustannuksista ja seuraamuksista välittämättä. Viimeisin keino oli elintarvikelain muutos, jolla lahtivajat voidaan muuttaa lihakaupoiksi ilman mitään ennakkotarkastuksia. Asiaa ylistettiin Metsästäjä-lehdessä 2/14. Odotan mielenkiinnolla lähteekö seurat myymään puuntuottajien kustannuksella kasvattamaansa karjaa omaan lukuunsa.

    Toinen seikka metsänhoidon kiinnostuksen vähentymiseen on puuntuotannon kannattavuuden pienentyminen. Taloudellinen panostus suunnataan tuottaville aloille eikä tuottamattomaan puuntuotantoon. Yhteiskunnan intressi lienee tuottava metsätalous, mutta järkeviä keinoja sen saavuttamiseen ei ole otettu käyttöön.

    metsänvartija 11.5.2014, 10:45

    Hiljenevät kylät, suljetut kaupat, postit ja pankit.

    Ihmiset ovat muuttaneet pois, jäljelle on jäänyt vain hiljaisuus.

    Ei sitä sahan ääntä kuulu saati pottiputken lonksahtelua.

    Se porukka joka on jäänyt on sitten ”sitä sun tätä”. Alhainen koulutus aste muine ongelmineen.

    Näin on käynyt maaseudulle, ei tarvitse edes olettaakaan että tekijöitä tulisi jostain. metsänhoitotyötkin (ne vähäiset) on mennyt ulkomaalaisille.

    Metsärahat menevät sitten kalliisiin kustannuksiin kaupungeissa (se kova verotus on joka paikassa, paitsi syrjäseudulla).

    MV;n toimialue on niinikään hiljentynyt, onneksi teknologia on tuonut tehokkuutta (mm. pankki palvelut ja uutiset voi lukea netistä).

    Puhdasta luontoa tulee kunnioittaa, se on hienoa Suomessa.

    Mutta valitettavasti taloudellisessa mielessä hoitamattomuus kauhistuttaa, pelkästään 10 ha rehevän maan viljekuusikkoa toisi sen vanhan millin. ”Lottovoittoja” näkyy joka puolella. Sen kun ottaisi taskuunsa.

    Siellä missä puuntuottaminen kannattaa tulisi toimia, panos/tulos ajettelu täällä metsässäkin on paikallaan.

    Voitothan tulevat vientimarkkinoilta, sieltä se raha tulee viljelykuusikon suojassa olevaan sissitelttaankin.

    tamperelainen 11.5.2014, 11:21

    Komppaan puttea.Eikö esimerkiksi metsien inventoinnissa tule sille hirvituhot.Ollaanko valtion hallinossa niin tietämättömiä taimikkovahingoista?En usko .Pakostakin tulee mieleen Antonin markkinoima mafia,joka pienellä kansalaisporukalla pitää yllä harrastusta ja myös taloudellisia etujaan
    Korruptio ja sisäpiiriajattelu on viime vuosikymmeninä rantautunut Suomeenkin.
    Pistän toiveita MTK:n ,hirvipolittikan suunnan muuttamisessa,ehkä toivejattelua kuitenkin

    Metsien uudistushalukkuutta vähentää pääoman pitkä kiertoaika ja huonotuotto%.Vakaa tuotto ei kompensoi tilanetta.

    Viime vuosina palon metsätiloja on siirtynyt alaa tuntemattomille sijoittajille.He joko eivät tee palstalle mitään tai rankat hakkuut ja ehkä uudistamistoimet,mutta senjälkeen palsta saa olla oman onnensa nojassa

    Pähkäilijä 11.5.2014, 16:28

    Meilläpäin koivukuitua taidetaan tuoda 5 miljoonaa kuutioa vuoteen Venäjältä (SE Imatra & UPM Lappeenranta) ja siinä suhteessa puupula on täysin itseaiheutettu. Ei täällä istuteta koivua sorkkaeläinlaidunnuksen takia. Kuusettuminen jatkuu edelleen eikä sillä saada enempää koivukuitua teollisuudelle.

    5 miljoonaa kuutioa koivukuitua mahtuisi vuosittain kyllä Suomessa kasvamaan hyvinkin ja sillä saataisiin nostettua vuotuisen metsänkasvun ohjautumista käyttöön mutta mitään tämän suuntaisia suunnitelmia ei ole näköpiirissä. Venäjältä saa koivukuidun ostettua huomattavasti paljon helpommin..

    Ammatti Raivooja 11.5.2014, 16:45

    Hirviongelma on vain marginaalinen osa kokonaiskuvan ongelmasta. Seuraavaksi joku varmaan keksii, että metsään ei uskalleta mennä raivaamaan tai uudistamaan susien pelossa.

    Puun takaa 11.5.2014, 18:08

    Roisto Reipas nosti hyvin esiin metsänhoitoon tai – hoitamattomuuteen vaikuttavat tunneseikat.
    Suhtautumisessa suomalaiseen maa- ja metsätalouteen kannamme edelleenkin jonkinlaista kateuden tai vähättelyn geeniä päätoimisia maanviljelijöitä tai puuntuottajia kohtaan, vaikka siihen ei ole mitään järkevää syytä.
    Vastaavaan ei juuri törmää Euroopan vanhemmissa kulttuurimaissa.

    Pähkäilijä 11.5.2014, 18:08

    Keskimäärin metsänomistajaksi jos tullaan 60 vuotiaana ei se paljoa taida inspiroida muutenkaan enää siinä vaiheessa.

    Katselin vuoden 2012 ja 2013 istutusmääriä ja koivun osuutta

    2012 koko maa 2.7%
    2013 koko maa 2.6%

    ja täällä paljon koivua käyttävällä aluella

    2013 5,4%, 299 hehtaaria

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2014/mhpp13.pdf

    eihän tämmönen viime kesänä perattu koivuntaimikko paljoa lämmittänyt mieltä kun oli joutunut sorkkaeläinlaitumeksi…

    http://kuvaton.com/k/yOfD.jpg

    metsänvartija 11.5.2014, 18:36

    10.000 uutta työpaikkaa, risusavottaan mars, mars.

    Se loisi 50.000 uutta työpaikkaa nimenomaan kehitysalueille.

    Ja rappeutuvat metsät tulisivat kuntoon, hyviä täystiheitä metsiä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11