Keskustelut Metsänhoito Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 106)
  • Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

    On kuulunut kannustavia viestejä siitä , että taimikoita hoidetaan innokkaammin , kuin ennen . Erityisesti Etelä-Suomessa aktiivisuus taimikoiden kunnostukseen on ilahduttavassa
    nousussa . Omiinkin silmiini on osunut erinomaisen elinvoimaisia ja onnistuneita uudistusaloja .

    Uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa antoi kuitenkin jäitä tupaan ja lunta porstuvaan .

    lainaus :

    ”Metsänomistajien kiinnostus metsän uudistamiseen on vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna tilastoihin kirjattiin kaikkien aikojen pienin istutus- ja kylvöala.
    Viimevuotinen viljelyala kattoi vain 61 prosenttia kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Myös taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus jäivät kauaksi tavoitteista.
    Uudistusalojen heitteille jättäminen ja nuorten metsien pusikoituminen ei lupaa hyvää jatkolle.
    ”Pelkkä energiapuu ei metsänomistajaa lämmitä. Pääosa kantorahoista kertyy hoidettujen metsien järeästä tukista”, muistuttaa johtaja Esko Laitinen Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta.
    JARMO PALOKALLIO

    Jos reilu kolmannes metsien uudistusaloista jää kokonaan kesannolle , pitäisi hälyytyskellojen alkaa soida jo kovalla äänellä .
    Teollisuuden uudet investointisuunnitelmat voivat jäädä suunnitteluasteelle , jos yllä mainittua kehityksen suuntaa ei saada pikaisesti korjattua .

  • jees h-valta

    Tuskin yrittäjät itse niitäkään ovat olleet innolla hommaamassa.
    Putkipuolellakaan. Aika turhaakin on paljon.

    sivullinen

    En ole sanonut, että saa tai pitää rikkoa lakeja tai säädöksiä. Reunaehtoja eri yritystoiminnoissa on erilaisia ja niiden puitteissa pitää toimia. Jos jokin standardi tms. määrittelee, että tuotteen pitää täyttää määrätyt ehdot, jotta saa käyttää ao. standardin ”hyväksyntämerkkiä”, niin tuote, joka ei standardia täytä, ei saa ao. merkkiä käyttää. Jos tuotetta kuitenkin saa valmistaa ja myydä ilman, että se täyttää ao. standardin, niin sitä ei minusta voi estää.

    Yritystoiminnan kestävä kehitys voidaan määritellä hyvin monella tavalla, siis mitä se yleensä on. Täyttääkö jokin yritystoiminta ”kestävän kehityksen” on vielä toinen juttu.

    Tietääkseni Suomessa ei ole olemassa lakia toverituomioistuimesta. Tämä keskustelu kuulostaa siltä, että on olemassa.

    raivuri

    No niin. Taisin tulla väärin ymmärretyksi aivan tahallaan. En tarkoittanut, että pitäisi holhota tai vahtia omaisuuden käyttöä. Se, että sanoin metsien hoidon olevan kansallinen intressi ei tarkoita kommunismia. Sillä tarkoitin enemmänkin, että tulisi pyrkiä järjestelmään joka kannustaa metsien hoitoon, muttei kuitenkaan pakota siihen. Lisäksi tulisi pyrkiä juuri ammattimaisuuteen, joka on parempi vaihtoehto kuin riitojen varjossa nukkuvien kuolinpesien metsät ynnä muut jotka eivät tiedä (tai halua tietää) omistavansa metsää.

    raivuri

    ”Jos on tarjolla vähemmän tukkia, myös hinta on tällöin parempi eli hoitamattomat metsät tuovat etua kunnolla metsiään hoitaville. Nyt puun ylitarjonta painaa hinnat alas, ja se on huono juttu. Lisää vain huonosti hoitavia metsänomistajia niin tukin hinta nousee kohisten.”

    En voi tietenkään varmaksi sanoa, mutta en uskoisi sen näin menevän. Jos täältä ei jostain syystä raaka-ainetta saisi, niin sitä tuotaisiin muualta ja investoinnit suunnattaisiin muualle, esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia, miltä ne näyttävät.

    raivuri

    ”Tällä hetkellä puuta myydään polkuhintaan. Se johtuu juuri herroja nöyristelevistä metsänomistajista. Kysyntä ja tarjonta määrää hinnan, ja itse myyn vain mahdollisimman hyvään hintaan. Toimin täsmälleen samoin pörssiosakkeiden kanssa. Minua ei sureta lainkaan metsäyhtiöiden vaikeudet, kuten ei metsäyhtiöilläkään kiinnosta minun vaikeudet”

    Kyllä, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Itse en ainakaan koe mitään herroja nöyristeleväni, vaikka puuta säännöllisesti myynkin. Mielestäni kysynnän ja tarjonnan lain mukaan hinta on kohdallaan, jos puuta myydään. En myy puuta yhtiöiden takia, vaan itseni ja metsieni.

    Voit aivan vapaasti pitää myyntilakkoa, nostaahan se sinun mukaasi meidän puidemme hintaa 😉

    sivullinen

    Ei minua tämä asia varsinaisesti kiukuta. Se on liian voimakas ilmaisu. En vain hyväksy kommentteja, joissa rivien välistä voi suurin piirtein lukea ajatuksen, että ”laiskoilta” metsäomistajilita pitäisi voida ottaa ao. omaisuus pois. Kyllä tässä maassa riittää ”ahneita” metsänomistajia, jotka hoitavat metsänsä ja myyvät puuta, jotta metsäteollisuus saa puunsa.

    Tietenkin käytännössä jokainen, joka pyrkii saamaan taloudellista tuottoa metsästään, joutuu panostamaan sen hoitoon jollain tavoin. Aivan kuten misssä tahansa yritystoiminnassa.

    Asiaa voi miettiä vuosittaisena tuottotavoite ja panos/tuotos-suhteena. Vuositaso voi olla metsän suhteen liian lyhyt aika, mutta sen voi venyttää mielessään vaikka 10 tai 50 vuoteen.

    Kuinka suureksi asettaa tuottotavoitteensa?
    Kuinka paljon on valmis panostamaan rahaa ja omaa aikaansa metsänsä hoitoon?

    Jos tuottotavoitetta nostaa, niin panostusta joutuu myös nostamaan. Tuottotavoite nousee yleensä suoraviivaisesti, mutta panostus ei välttämättä. Jossain vaiheessa pitää tehdä jokin suurempi investointi, joka tekee hyppäyksen panostukseen. Tämä voi yksinkertaisimmillaan olla uusi tehokkaampi raivaussaha, jos vanhalla vaikkakin toimivalla ei ehdi tehdä kaikkea, mitä on suunnitellut.

    Onko suurempi tuottotavoite järkevä, jos se vaatii panostuksen, joka on ”liian” suuri? No, jos on metsätuloja, niin saahan kustannukset sieltä vähennettyä. Panostus ei vain aina ole rahaa, vaan se voi olla myös aikaa.

    Jos joku asettaa tuottotavoitteensa hyvin alas, niin panostusta ei ole järkevää nostaa kovin suureksi.

    Lisäksi pitää muistaa, että omalle työlle pitää myös laskea hinta. Jos metsäänsä menee sillä ajatuksella, että oma työ on ilmaista, niin silloin mennään metsään. Oman työn hinta ei välttämättä ole aina mitattavissa euroissa.

    A.Jalkanen

    Avoimessa markkinataloudessa on juuri noin että kotimarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät enää määrääkään hintaa täysin, vaan lopputuotteen hinnalla (suhdanteilla) ja vaihtoehtoisilla raaka-aineen toimittajilla (puun tuonti) on suuri osuus. Laadukkaan tukin kasvattamiseen tulisi kannustaa laatuhinnoittelua kehittämällä. Huonolaatuinen tukki menee kuiduksi ellei peräti energiaksi tulevaisuudessa.

    Ammatti Raivooja

    Mitä mieltä sivullinen on koko maailmaa ravistuttaneesta subprime kriisistä joka sai alkunsa vapaanhölmöilyn maasta? Siellä ei valtio holhonnu pankeja vaan päinvastoin kannusti pankkeja antamaan lainoja köyhille ilman omaa pääomaa toisinkuin Suomessa, jossa vaaditaan kokoajan korkeampia omia pääomia. Sen jälkeen kommunisti Bush sosialisoi toista tuhatta pankkia. Kovemmalla holhouksella ja sääntelyllä olisi voitu välttää tämä kriisi. Nyt siellä on vallassa kommunisti Obama joka ajaa veroja ylös ja yrittää ottaa myös köyhät terveydenhoidon piiriin. Pidämmekö me vapaata hölmöilyä suurena kansalaisoikeutena vai hyödyttääkö meitä kaikkia enemmän, että yritämme saada valtion verotulot mahdollisimman suuriksi, jolla voimme sitten rahoittaa terveydenhuollon?

    jees h-valta

    Oho, onpas radikaalin näköistä tekstiä. Enpä olisi kyllä mieltänyt Bushia kommunistiksi. Tämä on aivan uutta. Ja Obama kyllä on aivan terveällä kapitalismin uralla kun antaa edes rippeitä sinne köyhillekkin. Eli tajuaa ettei maassa ole rikaskaan turvassa jos köyhien on kurja olla. Ei se vielä miehestä kyllä kommunistia tee jos omaa terveen itsesuojeluvaiston.

    Ammatti Raivooja

    Niin Bush käytti yli 600 miljardia pankkien ja vakuutusyhtiöiden kansallistamiseen. Moniko oli 2007 sitä mieltä, että pitäis holhota ja säännellä kun oli kova nousu menossa? Ei varmaan ykskään. Entäs talvivaara? Eikös sitä ole kansallistettu jo yli puolella miljardilla? Seuraavana taitaa olla Turun telakka jota kansallistetaan. Pitääkö silloin kansallistaa kun jossain yrityksessä menee huonosti vai antaa kaatua?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 106)