Ilahduttavaa havaita, että Juuhis luonnonystävänä ajattelee näin. Onhan hirvieläimet nykyisillä määrillään luontoarvoja kuormittava tekijä. Pahin tilanne on suunnilleen Vaasa-Kotka-linjan alapuolella, jossa vieraslajin nimeltä valkohäntäpeura kanta on räjähtänyt käsiin ja vaikuttaa luontoon kahdella tavalla: Suora laidunnus ja epäsuora vaikutus metsätalouden mahdollisuuksiin valita ympäristön kannalta edulliset menetelmät. Vhp:n lisäksi alueella vaikuttaa monin paikoin kestämättömälle tasolle paisutettu kauriskanta. Nuo yhdessä hirvien kanssa tekee pahaa jälkeä luonnossamme. Siksi toivoisin, että ympäristöasioista keskusteltaessa ensimmäisenä yritettäisiin löytää yhteiset intressit ja niihin ratkaisut. Se on taatusti tuloksekkaampi menetelmä kuin että kaikki vetää köyttä eri suuntiin.

Maalaisjärki ei riitä, kun puhutaan oikeuksista. Tässä yhteiskunnassa on enemmistö oikeassa. Jos se päättää, että yksityiset metsät valjastetaan hirvieläinkarjan kasvatukseen, ei vahingon kärsijällä ole oikeutta korvauksiin. Toisaalta eihän korvaukset ole mikään ratkaisu, kun tavoite on poistaa ongelma. Siksi pitää löytää riittävän suuri porukka yhteisen intressin kanssa saman pöydän taakse. Kaikki muu on tuloksetonta resurssien haaskausta.

Saitko Anneli vastauksia siihen riistaneuvostolle tjs. lähettämääsi kirjeeseen?

Odotellaan Annelin kirjeeseen vastausta. Jostain lehdestä luin että riistaviranomaiset olivat vastaneet hirtitalousalueita koskevaan kirjeeseen ja siinä he olivat todenneet että 72 % metsänomistajista hyväksyy nykyisen hirvikannan hoitosuunnitelman kaatotavoitteineen. Muutama prosenti oli ollut vastaan nykyistä hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tiedä sitten kuinka asia on mutta eihän se niin huonolta vaikuta kuin edellä olevista kommenteista voisi ymmärtää.

Liekö sitten nämä 72 % luopioita omiensa joukossa. Ehkä ovat. Mutta eihän se sitä tietenkään sulje pois etteikö hirvieläin tihentymistä pitäisi päästä pois.

Nuo gallupit saattaa olla joskus tarkoitushakuisesti tehtyjä.  Ihan kuten vaaligallupitkin. Joku niissä hommissa ollut kertoi , että kun tehdään kysely , niin tilanteen (tarpeen) mukaan voidaan valita alue jolta pääosa esim. puhelinkyselyistä tehdään. Silloin päästään mukavammin ”sopivaan” lopputulokseen.   Kun vielä virhemarginaalit on useimmiten n. +- 2,5 – 3 % , voi niillä tuloksilla olla  merkitsevyyttää oikeasti  vain sen ko. galluppipuljun taloudelle eikä juuri muulle.

Luonnonsuojelu  on tärkeää ja hyvä metsänhoito kuluu siihen.  Talousmetsiä käsiteltäessä aina välillä jotain sanomista väkisinkin tahtoo tulla milloin mistäkin.  Luontoliitto tms. vastaavat tahot voisi nyt hankkia ihan omiakin luonnonsuojelu alueita , kun VAPOkin kauppaa paljon hyviä kohteita melko edullisesti. Kannattasi ottaa oppia luonnonperintössäätiöstä. Ei tarvitsisi puuttua niin hanakasti toisten omistamiin alueisiin . Ylivoimainen enemmistö mo:sta kuitenkin hanskaa jo nykyään ihan hyvin ja jopa kiitettävästi monimuotoisuusasiatkin omissa metsissään.